”Tämä on niin suurta hulluutta, ettei tämä saa mennä läpihuutojuttuna” – Asukkaat pöyristyivät Hiiroksentielle suunnitellun kerrostalohankkeen etenemisestä ja kunnan vaiteliaisuudesta

Asukkaat ovat nyreissään Hiiroksentielle kaavailluista kerrostaloista. Eikä kunnan tiedottaminenkaan ruusuja saa. Kuva: Katariina Rannaste

Lempäälän Hiiroksentien läheisyydessä asuvat pettyivät huhtikuussa karvaasti. Lempäälän yhdyskuntalautakunta ja kunnanhallitus päättivät Hiiroksentien kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta, vaikka asukkaita oli viime keväänä järjestetyssä yleisötilaisuudessa luvattu informoida hankkeen etenemisestä. Asian eteneminen tuli heille puskista.

– Viime keväänä järjestetyn tilaisuuden pöytäkirjaan kirjattiin, että haluamme kirjallisen vastineen. Olimme tähän asti siinä uskossa, että sellaisen myös saamme, Taina Lähteilä jyrähtää.

– Teimme tuolloin selväksi, että emme asiaa purematta niele, ja sitten tämä menikin näin. Kukaan meistä ei tiennyt asian edenneen, Lähteilä harmittelee.

– Kunnassa tehdään työtä virkavastuulla, mutta kuntalaisia ei informoida, Juha Herajärvi toteaa.

Hankkeessa on kyse kahden kerrostalon rakentamisesta Lempäälän keskustaan Hiiroksentien varrelle, Kenttätien urheilukentän eteläpuolelle. Kaavamuutoksella kolme omakotitonttia yhdistetään kahdeksi kerrostalotontiksi. Tonteilla olevat kolme omakotitaloa purettaisiin ja tilalle tulisi neli- ja kuusikerroksiset kerrostalot.

– Suunnitelmat ovat suhteettomat tonttiin nähden. Visio ja toteutus eivät kulje käsi kädessä, Jarmo Saarinen painottaa.

Alueen asukkaat Taina Lähteilä, Jarmo Saarinen, Asko Jokela, Ilkka Vaittinen, Maija Herajärvi, Juha Herajärvi ja Tuija Laakkonen ovat huolissaan rakentamisen vaikutuksista. Massiivista kerrostalorakentamista vastustamaan ja alueen omaleimaista ilmettä suojelemaan on jo aiemmin perustettu Pro Hiiroksentie -liike. Liike haluaa kunnan ottavan kokonaisvastuuta alueen suunnittelusta ja mahdollisten talojen rakentamisesta.

– Yhteistä meille on ollut hämmästys. Valmista aluetta halutaan purkaa, kun kunnassa on monta muutakin kulmaa, joilla rakentaminen on kesken ja joille voisi rakentaa, Taina Lähteilä haastaa.

Asukkaat näkevät alueen säilyttämisen mielekkäänä ja arvokkaana. Kuva: Katariina Rannaste

– Hankkeen yhteydessä on puhuttu keskustarakentamisen tiivistämisestä ja siitä että asukkaita saataisiin lisää asemanseudulle, jotta junaliikenteen käyttäjämäärät vakiintuisivat, mutta tämä perustelu on mielestäni keinotekoinen, Maija Herajärvi kokee.

Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty kolmen yksityisen maanomistajan toimesta. Heistä Kati Korkeakoski toimi pitkään rakennusliike Pirkan Laaturakenteen toimitusjohtajana. Yrityksessä on tehty omistajanvaihdos vuonna 2017.

– Yksityishenkilö on ostanut tontin ja puhunut hankkeeseen kavereita mukaan. Ei tämä ihan oikeassa marssijärjestyksessä mene, Pro Hiiroksentieläiset lataavat ja puhuvat jopa tonttikeinottelusta.

– Hanke on joka tapauksessa edennyt yrittäjävetoisesti, ei kuntavetoisesti, Tuija Laakkonen alleviivaa.

– Kunnassa ei varmaan ole täysin hahmotettu hanketta. Miksi omakotitalojen asukkaille muuten myönnetään maalämpöremontteihin lupia, jos tähän aiotaan rakentaa, hän kysyy.

– Ja jos alueen asukasmäärä kasvaa, onko mietitty, että se on palvelujen kanssa tasapainossa? Jarmo Saarinen heittää.

Ilkka Vaittinen tiivistää hankkeen närästävän kahdesta syystä.

– Se, että hankkeessa mennään bisneksen ehdoilla, eikä asukkaiden viihtyvyyttä huomioon, ja toinen on kunnallinen tiedottaminen ja päätöksenteko.

Vaikeneminen on asukkaiden mukaan leimannut hanketta alusta alkaen.

– Meille asia tuli tietoon sattumalta, kun vuonna 2017 talomme oli hetken myynnissä. Välittäjä tiesi kertoa alueen suunnitelmista, Taina Lähteilä kertoo.

– Emme ole saaneet missään vaiheessa tietoa, miten voimme vaikuttaa asiaan. Olemme työssäkäyviä ihmisiä, eikä meillä ole mahdollisuuksia setviä asiaa päivätolkulla, Maija Herajärvi toteaa.

– Lähidemokratia on Lempäälässä täysin puutteellista. Kuntalaiset ovat vain jarru päätöksenteolle, hän lataa.

– Lempäälä sanoo kyllä, paitsi asukkailleen ja asukasviihtyvyydelle, Herajärvi puuskahtaa.

– Tämä on niin suurta hulluutta, ettei tämä saa mennä läpihuutojuttuna, Jarmo Saarinen toteaa.

Asukkaat esittävätkin nyt kuntapäättäjille toiveen.

– Me haluamme yhteyden johonkuhun. Kaipaamme ihmistä, joka ottaisi asian hoitaakseen, kumppanin, jonka kanssa keskustella.

 

Lue lisää: tontinomistaja Kati Korkeakosken vastaus ja kunnan kaavoitusarkkitehti Soili Lampisen vastaus.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.