Maanomistajiin lukeutuva Kati Korkeakoski vastaa Hiiroksentien kerrostalohankkeesta nousseeseen keskusteluun: ”Nyt ollaan toteuttamassa kunnan päättäjien tahtoa”

LVS kirjoitti eilen asukkaiden närkästyksestä Hiiroksentielle suunniteltua kerrostalohanketta ja kunnan vaitonaisuutta kohtaan.  Voit lukea jutun tästä. Nyt maanomistajiin lukeutuva Kati Korkeakoski vastaa keskusteluun.

Kati Korkeakoski: ”Hiiroksentielle on suunnitteilla kaksi asuinkerrostaloa. Kaavoituksella ollaan muuttamassa kolme omakotitalotonttia kahdeksi kerrostalotontiksi. Kaavaehdotuksessa talot ovat neljä- ja kuusikerroksiset. Autopaikoitus ohjataan maan alle ja rakenteisiin, joten piha-alue saadaan suunniteltua laadukkaaksi vehreäksi oleskelualueeksi. Talojen arkkitehtuuriin tullaan erityisesti panostamaan. Taloon on tulossa monen kokoisia asuntoja, perheasunnoista pienempiin. Kohderyhmänä ovat erityisesti omassa asunnossaan asuvat, eivät sijoittajat.

Lempäälän keskustaan on vuonna 2013 vahvistunut osayleiskaava, jossa urheilukentän itä-, etelä- ja länsipuolet on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi. Kukaan alueen asukkaista tai Pro Hiiroksentie -liikkeen osallisista ei ole kaavamerkinnästä tuolloin ollut eri mieltä, eikä siitä ole valitettu. Kaavoitusprosessin aikana ei kyseisellä omakotialueella ole katsottu olevan erityisiä rakennuskulttuurisia tai muita arvoja, joiden vuoksi se olisi pitänyt säilyttää omakotialueena.

Nyt ollaan toteuttamassa kunnan päättäjien tahtoa kaavoittamalla uusia kerrostaloja yhden korttelin osalle. Aloite kaavamuutokseen on tullut tontit omistavilta yksityishenkilöiltä. Olemassa oleva kerrostaloalue laajenee, uudet kerrostalot eivät ole tulossa omakotialueen keskelle, kuten joskus virheellisesti on väitetty. Kaavamuutoksessa olevan korttelin kahdella puolella on jo kerrostaloja, yhdellä puolella urheilukenttä ja yhdellä puolella omakotitaloja.

Lempäälän kunta on asettanut kasvutavoitteita ja sitoutunut maakunnallisesti asuttamaan tietyn määrän lisää asukkaita erityisesti asemanseudulle, hyvien julkisten liikenneyhteyksien varteen ja palveluiden lähelle. Nyt meneillään oleva kaavoitushanke on täysin kunnan tavoitteiden ja strategioiden mukainen. Nykyisten ilmastomuutoshuolten keskellä olisikin kummallista, jos tällaista rakentamista ei kannatettaisi. Kaavoitettava alue on keskustassa, bussipysäkit ja juna-asema vieressä, kauppa, terveyskeskus paljon muita palveluita vieressä. Näihin taloihin muuttaessaan ei välttämättä tarvitse omaa autoa.

Kunnan tavoite on, että vuoteen 2040 mennessä kunnassa olisi noin 13000 asukasta enemmän kuin tällä hetkellä. Keskustan asukasmäärän pitäisi kasvaa yli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Jotta tähän voidaan päästä, on rakennettava uusia asuntoja. Jos tähän Hiiroksentien kortteliin saadaan rakentaa ehdotuksen mukainen määrä asuntoja, tarkoittaa se vain 2,7 % asetetusta keskustan asukasmäärän kasvutavoitteesta. Kuitenkin alueellisesti se sijaitsee hyvin keskeisellä paikalla. Vastaavia alueita pitäisi keskustan alueelta löytyä 37, jotta tavoite täyttyisi.

Keskustan ongelma on vuosikymmenet ollut se, että siellä ei ole ollut asukkaita. Nyt on uusia taloja ja asukkaita jo tullut, mutta lisää tarvitaan vielä paljon, jotta keskustan palvelut säilyvät ja voivat jopa parantua. Ainoa keino pitää keskusta vireänä on, että siellä on riittävän paljon asukkaita yritysten asiakkaina ja palveluita käyttämässä. Ideapark on keskustalle kova kilpailija, ja niin hyvä asia kuin se onkin Lempäälän kunnalle, asettaa se entisestään haasteita keskustan elinvoimaisena pysymiseen. Lempäälän naapurikuntien keskustoja kannattaa käydä kiertelemässä, jotta voi huomata, kuinka ne voivat todella näivettyä. Onneksi meillä Lempäälässä nyt on kova pöhinä päällä.

Lempäälän keskustassa on kova tarve uusille laadukkaille, monen kokoisille asunnoille hyvällä paikalla. Hiiroksentien kaavamuutoksen saama julkisuus on saanut liikkeelle runsaasti kiinnostuneita asunnonostajia. Lempäälässä on erittäin paljon ihmisiä, joiden mielestä paikka on houkutteleva ja haluaisivat siinä asua. He odottavat innolla, että kohde saataisiin liikkeelle.

Heti kun kaava on vahvistunut, kohteita viedään eteenpäin. Asunnoista pidetään ennakkomarkkinointi, mutta alustavaan kyselytulvaan perustuen uskon, että riittävä määrä varauksia saadaan nopeasti ja rakentamaan päästään pikaisella aikataululla. Ensin rakennetaan toinen kerrostalo ja autohalli ja sen perään toinen kerrostalo.

Pro Hiiroksentie -liikkeen edustajat ovat levittäneet hankkeestamme virheellistä tietoa ja niillä pelotelleet alueen asukkaita. Missään vaiheessa he eivät ole lähestyneet meitä tai halunneet kanssamme keskustella asiasta, on vain mustamaalattu milloin missäkin mediassa. Pro Hiiroksentien edustajat ovat käyneet kunnassa kaavoittajan kanssa neuvotteluissa useaan otteeseen, heidän toivomansa avoin keskustelutilaisuus on järjestetty noin vuosi sitten. Lempäälän kunta on teettänyt heidän toivomansa kokonaissuunnitelman alueesta ja heidän edustansa on ollut tähän liittyvässä työpajassa edustettuna, toisin kuin kaavamuutoksen hakijat. Heidän toivomansa kävelyreittien turvaaminen on huomioitu suunnittelemalla alueelle kokonaan uusi kevyenliikenteenväylä. Taloja on madallettu merkittävästi alkuperäisistä suunnitelmista ja toinen talo on käännetty, jotta vain talojen päädyt ovat omakotitaloihin päin. Suunnitellut kerrostalot ovat nyt suunnilleen vieressä olevien kerrostalojen korkuiset. Pro Hiiroksentien huolia ja toiveita on siis kuunneltu ja otettu huomioon kaavoitusprosessin aikana. Varmasti kunta on halukas jatkossa kaavoittamaan samoilla periaatteilla myös Pro Hiiroksentien aktiivien tontteja, jos he sitä haluavat. Itse olen valmis auttamaan heitä tässä asiassa.

Aina kun kuntaan rakennetaan, on se positiivista sekä kunnan että kuntalaisten kannalta. Kunta saa lisää verotuloja uusilta asukkailta ja uusista kiinteistöistä, kunnallistekniikan käyttöaste paranee, mikä tarkoittaa lisää tuloja. Kunnan asukkaat ja yritykset työllistyvät, mikä tietää kuntaan lisää verotuloja. Hiiroksentien tapauksessa maanomistajat vielä maksavat kunnalle merkittävän maankäyttömaksun. Kaiken lisäksi kehittyvissä kunnissa asuntojen hinnat säilyttävät arvonsa ja nousevat, toisin kuin taantuvilla alueilla, joita Suomessa riittää. Niissä ihmiset ovat ihmeissään, kun asunnoilla ei ole enää mitään arvoa. Kannattaa siis olla positiivisilla mielin, kun asuu ja omistaa asunnon kehittyvässä kunnassa, jonne muutkin haluavat muuttaa.”

 

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.