Lukion vaativuus edellyttää tiukasti itsestä huolehtimista

Tuore ylioppilas yhdisti SM-tason yleisurheilun ja lukio-opinnot: ”Tulevaisuuden tavoite Kadettikoulu ja arvokisamitali”

Aleksi Kivelä odottaa jo Hakkarin urheilukentän remontin valmistumista. ”Olen harjoitellut nyt paljon Valkeakoskella”, Kivelä kertoo. Kuva: Antti Raunio

Aleksi Kivelä on tavallinen tuore ylioppilas. Hän ei ole superkirjoittaja, joka napsii laudaturin joka aineesta. Kirjoitukset menivät nuoren miehen mielestä ihan hyvin, joskin historiasta olisi voinut tulla parempikin. Hän kuuluu isoon yli 75 000 ylioppilaan joukkoon, joka saa painaa valkolakin päähänsä lauantaina 1. kesäkuuta.

Jotain normaalista poikkeavaa hänessä kuitenkin on. Lempäälän lukion opiskelija on yhdistänyt lukion ja urheilun: kuluneella hallikaudella yleisurheilija voitti 19-vuotiaiden sarjassa SM-pronssia 800 ja 3 000 metrillä. Kivelä edustaa LeKi Yleisurheilua.

– On hienoa, että nuoria urheilijoita tuetaan, ja koulunkäynnin ja harjoittelun yhdistäminen onnistuu hyvin. Myös lukiossa pystyy hyvällä tasolla urheilemaan, minun kohdallani ei koulu ole vaikuttanut urheilupuoleen, Kivelä kertoo.

– Lukioaika mentiin ajattelulla koulu ennen urheilua. Esimerkiksi aamutreenejä ei ollut, kun koulu alkoi kahdeksalta. Nyt kun lukio on loppunut, on aina välillä tehnyt kaksi treeniä päivässä.

 

Lukiolaisten jaksamisesta ja koulustressistä on puhuttu viime aikoina paljon. Erityisesti omaa kehoa täytyy kuunnella, kun vaativaan kouluyhtälöön yhdistää tavoitteellisen urheilun.

Kivelä kertoo harjoittelevansa kuudesti viikossa ja siihen lisäksi treeniä auttavaa oheistoimintaa.

– Pidän itsestäni huolta niin, että rentoudun tarpeeksi, esimerkiksi vietän aikaa kavereiden kanssa ja katson televisioita. Ei päivään oikein muuta mahdu, kun on koulu, läksyt ja harjoitukset.

– Lopulta en kokenut, että koulun ja yleisurheilun yhdistäminen olisi ollut liian vaikeaa. Kun pääsi koulusta neljän aikoihin, oli hyvää aikaa vetää treenit. Ylioppilaskirjoitusten aikaan viimeinen viikko ennen otettiin selvästi rennommin, että jäi aikaa lukemiseen.

Kivelä kirjoitti pitkän matematiikan, fysiikan, äidinkielen, lyhyen englannin ja historian. Kevät oli ensimmäinen, kun pitkä matikka kirjoitettiin sähköisenä. Se oli tuoreen ylioppilaan mieleen.

– Tykkäsin kyllä kun sai koneella kirjoittaa, ja helposti pyyhkiä virheet. Tekniikkakin toimi hienosti, eikä heittänyt ulos kesken kaiken.

 

Ylioppilas Aleksi Kivelä suuntaa heinäkuussa Parolaan Puolustusvoimien palvelukseen. Kuva: Antti Raunio

Kevään yhteishaussa keski- ja pitkänmatkan juoksija haki Tampereen yliopistoon opiskelemaan matematiikkaa, mutta tulevaisuuden ajatukset ovat muualla.

– Heinäkuussa alkaa armeija Parolassa. Hieman mietityttää, kuinka onnistun yhdistämään sen ja urheilun. Tavoitteena on palvella vuosi ja päästä tulevaisuudessa Kadettikouluun.

– Ylioppilaslakki on yksi virstanpylväs ja hieno saavutus, siihen kuitenkin koko kouluaika on tähdännyt.

Lempäälän lukiota Kivelä kehuu ja kiittää.

– LeLu oli aivan mahtava paikka! Siellä on osaavat ja mukavat opettajat, ja koulusta sain helposti vapaata kisamatkoihin, kun sitä tarvitsi.

Millaisia tulevaisuudenmietteitä valkolakin päähänsä saavalla on oman urheilu-uran suhteen?

– EM-kisat ja olympialaiset. En pidä niitä mahdottomina, kehitys on jatkunut koko ajan. Niiden saavuttaminen vaatisi varmaan ammattilaisuutta, ja tulojen saaminen urheilusta onkin iso haaste. Onneksi sen aika ei ole vielä, Kivelä naurahtaa.

Missä näet itsesi kymmenen vuoden päästä vuonna 2029?

– Jos saa oikein unelmoida rohkeasti, niin EM-mitali kaulassa. Matkana varmaan 1 500 metriä, kun 800 metrillä ei tulevaisuudessa taida ihan nopeusominaisuudet riittää huipulle.

Hakkarin maastot ovat tulleet vuosien mittaan tutuksi yleisurheilija Aleksi Kivelälle, niinpä onkin luontevaa kuvata tutuissa maisemissa. Kuva: Antti Raunio

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.