Eurovaalien heikko äänestysprosentti huolestuttaa ja nuoria pyritään löytämään uurnille julkkisten avulla: ”Äänestysprosentti demokraattisen edustavuuden kannalta vähän ongelmallista”

Euroopan komissio. Kuva: Katariina Onnela

Sunnuntaina 26. toukokuuta äänestetään taas, nimittäin europarlamenttivaaleissa. Eurovaalien äänestysprosentti on Suomessa viime kerroilla jäänyt kauas alle 50 prosentin.

Matala äänestysprosentti on ongelmallista demokratian ja valittujen edustajien legitimiteetin kannalta. Euroopan parlamentti pyrkiikin monin eri keinoin saamaan äänestäjille tiedon, milloin voi äänestää. Euroopan parlamentin Suomen-toimiston tiedottaja Reeta Niemonen kertoo, että vaalipäivä ei ole edes kaikkien tiedossa, vaan tietoa pitää jakaa mahdollisimman useaa kanavaa pitkin.

–  Monet eivät äänestä näissä vaaleissa, sillä he eivät yksinkertaisesti tiedä, koska vaalipäivä on. Voi siis olla tiedotusmielessä melko pienestä kiinni, että heidät saataisiin uurnille, Niemonen selventää.

– Euroopan parlamentti on EU:n ainoa suorilla vaaleilla valittu toimielin, ja jo pelkästään se, että EU-vaaleissa äänestää alle puolet äänioikeutetuista on tietysti sen demokraattisen edustavuuden kannalta vähän ongelmallista. Näin on erityisesti siksi, että tietyt ryhmät äänestävät muita selvästi passiivisemmin, kuten Suomessa esimerkiksi nuoret.

Parlamentin Suomen-toimistolla on erilaisia kampanjoita ja tapoja, joilla se haluaa parantaa äänestysaktiivisuutta. Mahdollisimman moni kivi halutaan kääntää.

– Keinovalikoima on tietenkin laaja ja yritämme liikkua siellä missä ihmisiä on: messuilla, tapahtumissa ja sosiaalisessa mediassa. Yleensä EU on helposti ikään kuin näkymätön, ja suomalaiset ovat ehkä tottuneet siihen. Yritämme kertoa siitä, mitä EU tekee esimerkiksi ilmastonmuutoksen, maahanmuuton, turvallisuuden tai talouden saralla ja siitä, että näihin asioihin voi vaikuttaa äänestämällä, Niemonen kuvailee.

Sekään ei välttämättä riitä. Etenkin nuorten äänestysaktiivisuus eurovaaleissa on ollut juuri Suomessa jopa surkeaa. 18–24-vuotiaista suomalaisista äänesti viime eurovaaleissa vain kymmenen prosenttia. Ruotsissa vastaava prosenttimäärä oli 66. Siihen on tänä vuonna myös reagoitu.

– Parlamentti on reagoinut asiaan viestintäkampanjallaan nimeltä ”Tällä kertaa äänestän”. Kampanjaan liittyy nettisivu, jolle kirjautumalla lupaa äänestää tulevissa vaaleissa. Samalla voi kutsua kavereita äänestämään kanssaan tai ilmoittautua vapaaehtoiseksi järjestämään tapahtumia tai tuottamaan somesisältöä. Tällä lähestymistavalla on yritetty tehdä äänestämisestä nuorillekin houkuttelevampaa.

– Olemme myös tehneet yhteistyötä monien sellaisten vaikuttajien kanssa, jotka voivat olla nuorille uskottavampia sanansaattajia kuin EU:n toimielimet. Vaalien alla sanaa ovat levittäneet muun muassa Paleface, Maria Veitola, Paula Vesala ja Nelli Matula, Niemonen luettelee ja vakuuttaa, että nuoria todella kaivataan uurnille.

Miksi pienempien suomalaisten kuntien asukkaiden olisi hyvä innostua eurovaaleista?

– Aluetukien kautta EU tukee paljon nimenomaan pienempien suomalaisten kuntien asukkaita, Niemonen vastaa.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.