Viljelymaan kalleus hankaloittaa viljelijöiden elämää – uusia tapoja yritetään kehittää: ”Ilman alkutuotantoa hiljaista olisi”

Maan omistaminen ja vuokraaminen maatalouskäyttöön on kallista puuhaa. Kuva: Antti Raunio

Maanviljelyssä on tällä hetkellä ristiriita, joka vaikeuttaa useiden toimijoiden elannon hankkimista. Uusia tapoja yritetään kehittää, jotta jatkossa maanviljely olisi kannattavampaa. Vesilahdessa on perustettu Kurkirahasto, jolla halutaan auttaa maanomistamisen vaikeutta.

– Taloudessa on rakenteellinen ongelma: Ristiriita syntyy, kun maan omistaminen tai vuokraaminen on kallista ja maasta saatavan tuotteen hinta viljelijälle pieni, kertovat Kurjen tilan viljelijät Ira ja Ari Hellstén.

Kurkirahasto on perustanutkin joukkorahoituskampanjan, jonka tarkoitus on saada maata yhteisomistukseen ja valtuuttaa ammattilaiset viljelemään maata halutunlaisesti. LVS kertoi aiemmin, kuinka Kurkirahasto viljelee yhteisomisteista maata biodynaamisesti Kurjen tilan yhteydessä.

 

Kurkirahaston Sari ja Timo Kalliokoski ja Hellsténin viljelijäpariskunta ovat huolissaan maatalouden tulevaisuudesta ka kehityksestä. Huolia on sekä taloudellisessa järkevyydessä että ilmastonmuutosnäkökulmassa.

He uskovat, että biodynaaminen viljely on tulevaisuuden tapa viljellä maata.

– Uudistavan maatalouden ydinajatus on, että kasvatetaan maaperän humusta ja hiiltä sidotaan maahan. Se on konkreettinen ilmastoteko, eikä tarvitse ahdistua. Tällaisen tilan tavoite on, että se tuottaa itse kaikki tarvitsemansa, kuten lannoitteet ja viljan, Timo Kalliokoski avaa biodynaamisen viljelyn ajatusta.

Viljelijä Ira Hellstén kertoo, että hän koki ilmastoahdistusta nykytilanteesta.

– Juuri sen vuoksi ryhdyin viljelijäksi. Pystyy vaikuttamaan aivan alkukohtaa ketjua, ja tekemään todellisia, konkreettisia tekoja.

Ira Hellstén hoitaa muun muassa Kurjen tilan puutarhaa. Kuva: Antti Raunio

Kurjen maatilan viljelijät kertovat, että lähtötilanne maanviljelyn aloittamiseen on jo vaikea. Jos ei omista maata, jonka hankkiminen vaatii suuria summia, joutuu vuokraamaan, eikä sekään ole halpaa

– Lähtökohtaisesti viljely on tappiollista, ja tuloa tehdään muilla oheiselinkeinoilla, esimerkiksi metsällä, Ari Hellstén avaa.

Maan yhteisomistuksella pyritään vaikuttamaan tuotantoketjun ytimeen asti, ja päästä pois vuokramenoista.

– Usein EU-tuet menevät vuokraan tai lainanmaksuun. Ilman sitä saisi heti hinnasta enemmän käteen. Tuet nostavat maan hintaa, ja kierre on valmis.

 

Nykymenosta ei anneta kovin ruusuista kuvaa. Kurjen maatilalla ja Kurkirahastossa pyritäänkin jo kehittämään keinoja, joilla tulevaisuudessa voisi toimia paremmin. Ira Hellstén kertoo esimerkin, että terveitäkin maitotiloja menee jatkuvasti konkurssiin.

– Nykymenolla tulee tuho. Pyrimme saamaan aikaan mallin, jolla kriisin jälkeen voisi uudestaan nousta. Jos tässä maassa ei olisi ollenkaan alkutuotantoa, olisi aika hiljaista. Isomman konfliktin sattuessa meitä kuolisi kuin kärpäsiä, Timo Kalliokoski pohtii.

– On olemassa muitakin malleja kuin biodynaaminen viljely ja maan joukko-omistus. Tämä voi olla hyvä arvaus, mikä voisi mahdollistaa uuden nousun, Ari Hellstén tuumii.

Kurkirahaston unelma ja tavoite on saada rakennettua omistajien yhteisö, joka pystyy kannattelemaan tilaa ja tuottamaan yhteisön tarvitsemia tuotteita.

– Unelma on terve juuri, jossa tilojen ympärillä on yhteisö. Ohessa olisi vaikkapa leipomoita, juustoloita ja panimoita ja se ruokkisi yhteisön ympärillään. Keski-Euroopasta tällaista jo löytyy, mutta Suomesta ei vielä, Timo Kalliokoski harmittelee.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.