Piikki: Kohtuus kaikessa

Kohtuutta on hankala määritellä, koska se riippuu asiasta ja myös ihmisestä. Mikä toiselle on kohtuutta, se voi toiselle olla liikaa tai riittämätöntä. Joskus korviini on tarttunut lausahdus: ”Liika on liikaa, mutta kohtuus on liian vähän”.

Kohtuullisuudesta puhutaan yleisimmin ruokien ja juomien yhteydessä. Suomalaisia on opetettu eurooppalaisiin juomatapoihin ja korostettu kohtuullista alkoholinkäyttöä. Mutta miten sen kukin ymmärtää, on toinen juttu. Kansanterveydestä huolta kantavat varoittelevat myös liiasta syömisestä. Sen lisäksi, että ruokavalioon pitää lisätä kasviksia, ruuan määrän tulisi olla kohtuullinen. Se on periaatteessa helposti määriteltävissä: ei pidä syödä enempää kuin kuluttaa.

Edesmennyt arkkiatri Arvo Ylppö korosti usein ruokailussa kohtuullisuutta. Hänen ohjeensa kannattaa muistaa nykyisinkin, kun ruokaohjeet ovat niin ehdottomia. Ylppö sanoi, että ”kaikkea kohtuudella”. Se kuulostaa talonpoikaisjärkiseltä neuvolta. Hän eli 104-vuotiaaksi, joten noihin ohjeisiin kannattaa suhtautua vakavasti.

Ehdottomuus näkyy nykyisin muuallakin kuin ruokaohjeissa. Maailma on muuttunut ehdottomien totuuksien paikaksi, jossa suvaitaan vain samaa mieltä olevia. Sosiaalinen media on auttanut tässä kehityksessä, ja netissä pystytään aivopesemään suuria joukkoja. Mielipidejohtaja saa seuraajia, ja uhkana on, että massaliike muuttuu yhteiskunnalle vaaralliseksi. Kovin kauaksi ei mene vertailu 1600-luvun noitavainoihin, jolloin huhut muuttuivat todeksi ja vähitellen mukaan lähti järkevinäkin pidettyjä ihmisiä. Hysteerinen lynkkausmieli sai vallan.

Ehdottomille ihmisille maailma on mustavalkoinen. Näiden äärivaihtoehtojen välillä ei ole mitään. Vaikka heidän asenteensa ärsyttää, heitä käy myös sääliksi. Heidän elämänsä pyörii vain itselle tärkeiden totuuksien kehässä tai kuplassa, jolla sanalla näiden yksisilmäisten ihmisten elämää pari vuotta sitten kuvattiin. Nyt kupla-sanaa käytetään vähemmän, mutta sen kuvaama ilmiö ei ole kadonnut mihinkään. Toivon, että he joskus ymmärtäisivät katsella asioita eri suunnista ja tajuaisivat, että kolikolla on aina kaksi puolta. Ja että harva asia on joko tai, useimmat ovat sekä että.

Miksi aloin kertoa ehdottomuudesta, kun otsikossa lukee kohtuus? Siksi, että olen täynnä nykyajan minä minä –kulttuuria. Se aiheuttaa ehdottomia vaatimuksia, joissa ei oteta huomioon eri näkökulmia eikä minkäänlaista kohtuullisuutta. Nämä ihmiset saattavat olla hyvällä asialla, mutta eivät ymmärrä, että pilaavat sen liian ehdottomilla vaatimuksillaan. Kohtuullisuudella pääsisi parempiin tuloksiin.

Jos kaipaatte esimerkkejä, miettikää viime vuosina somessa organisoituja joukkoliikkeitä. Tai uutta hallitusohjelmaa. Päättäjien kannattaisi muistaa, että iso laiva kääntyy nopeasti vain silloin kun se kaatuu.

 

Kirjoittaja on ehdoton kohtuuden kannattaja.

 

LUE LISÄÄ PIIKIN KOLUMNEJA:

Piikki: Politiikan paradoksit

Piikki: Liikaa voi periä, jos kukaan ei huomaa valittaa!

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.