Ajaton rakkaustarina Merunlahdella

Maija (Rosa-Maria Melin) löytää Jannensa Pasi Koivuniemi) Merunlahden kesäteatterissa. Kuva: Perttu Suvanto

Kukka ei valehtele. Se kertoo Myrskyluodon Maijalle, ettei hänen vierelleen jää oman kylän nuoruuden ihastus, vaan kalastaja Janne, jota Maija ei aluksi edes kunnolla tunne. Maija kuitenkin taipuu vanhempiensa tahtoon ja menee Jannen kanssa naimisiin. Yhden pitkän odotuksentäyteisen talven jälkeen on edessä muutto Myrskyluodolle, joka on kaukana Maijan lapsuudenkodista ja jossa on opittava elämään oman neuvokkuuden varassa.

Anni Blomqvistin (1909–90) romaaneihin perustuva Myrskyluodon Maija ohjattiin viisiosaiseksi televisiosarjaksi vuonna 1976 ja se nousi nopeasti katsojalukutilastojen kärkeen. Maijan tarina on nähty myös teatterin lavalla lukemattomia kertoja ja noin puolitoista vuotta sitten ohjaaja Leila Karttunen ja apulaisohjaaja Paula-Maija Sahrman päättivät tuoda näytelmän Merunlahden kesäteatteriin. Näytelmä sai ensi-iltansa tänä kesänä 30. päivänä kesäkuuta.

Ja voi, miten hienoa työtä teatteri Valentinto on näytelmän kanssa tehnyt!

 

Näytelmään on saatu paljon sisältöä ja näyttävyyttä. Kuva. Perttu Suvanto

Aivan ensihetkestä alkaen näytelmä vie katsojan kokonaan mukanaan. Anja Pohjanvirta-Hietanen esittää vanhaa Maijaa niin kiehtovasti ja todentuntuisesti, että kaikki muu unohtuu. Ei voi kuin ihailla sitä heittäytymistä, jolla Pohjanvirta-Hietanen ottaa Maijan roolin omakseen ja miten hienosti hän ääntään käyttää.

Kuvitteelliset vuoropuhelut nuoren Maijan (Rosa-Maria Melin) kanssa toimivat kertakaikkisen upeasti ja luovat näytelmään kiinnostavaa jännitettä ja vaihtelua.

Melin on Pohjanvirta-Hietasen tavoin roolissaan hyvin uskottava ja vivahteikas. Hän on näyttelijänä niin ilmeikäs ja aito, että hänen karismansa ulottuu katsomon takariviin saakka.

Pasi Koivuniemen Janne taas on lavalla juuri niin hyväsydäminen ja kiltti mies kuin pitääkin. Jannelle perhe ja Maija ovat kaikki kaikessa.

Minna Koppanen puolestaan on Vallborg-kummina Maijalle samaan aikaan sekä sydämellinen äitihahmo että ystävä ja alkuun ankaralta, ja kylmältä vaikuttava pastori Millangårdistakin (Eki Lahtinen) paljastuu lopulta inhimillinen puoli.

 

Näytelmään on saatu niin paljon sisältöä, ajatuksia ja tunnetta, että Maijan voisi käydä katsomassa uudelleen ja uudelleen ja löytää siitä aina vain uutta.

Ohjaaja Karttunen on ihmisenä helposti lähestyttävä ja sydämellinen, mikä varmasti on osaltaan vaikuttanut siihen, että Myrskyluodon Maijasta on saatu näin erinomainen ja koskettava näytelmä. Se ei ole itsestäänselvyys, ajan hammas puree usein teksteistä parhaan terän pois ja onni on, ettei niin ole käynyt Myrskyluodon Maijan kanssa.

Maija on kiinnostava ajankuvaus kovasta, julmastakin elämästä 1800-luvun ulkosaaristossa, jossa suuren surun ja menetysten kanssa on vain pärjättävä. Yksin Maija ja Janne eivät lopulta kuitenkaan ole, sillä hädän hetkellä heillä on koko yhteisön tuki, vaikka he kaukana luodolla asuvatkin.

Kun kaikki kaatuu ympäriltä, keksitään yhdessä keinot, joilla selvitään seuraavaan päivään. Ja sitä seuraavaan.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.