Marjamäkeen rakentuu ainutlaatuinen energiayhteisö – ”Meillä on oma sähköntuotanto ja omat hinnat”

 

Kuljuntien varressa olevan paneelikentän lisäksi Marjamäestä löytyy toinen samanlainen.  Älyverkon ansiosta verkkoon voidaan helposti lisätä hajautettua energiantuotantoa, vaikkapa aurinkopaneeleita, kertoo toimitusjohtaja Toni Laakso.

 

Kuljuntietä kulkevat ovat nähneet kuinka tien viereen on noussut näyttävä aurinkopaneelikenttä.  Paneelikenttiä on itse asiassa kaksi ja niistä toinen sijaitsee Marjamäen alueella.

– Oli järkevämpää rakentaa yhden sijaan kaksi kenttää. Jos toisen kohdalle osuu pieni poutapilvi, toinen kenttä toimii kuitenkin täydellä teholla, Lempäälän Energian toimitusjohtaja Toni Laakso perustelee.

Alkukesästä tien varteen upotettiin maakaapelit, joilla paneelikenttä liitetään Marjamäen alueen kaupallisten ja teollisten toimijoiden energiayhteisön sähköverkkoon.

–  Yhteisteholtaan neljän megawatin aurinkopaneelikenttiin liittyy megawattiluokan akusto, jolla pystytään turvaamaan verkon tila, jos aurinko ei paista ja verkkoon tulee nopeita tehomuutoksia.

Paneelikentän tuoton laskiessa pidemmäksi ajaksi otetaan avuksi kaasugeneraattorit, joiden yhteisteho on 8,1 megawattia, ja 130 kilowatin polttokennot.

Aivan uutta Suomessa on se, että polttokennoja käytetään sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kaasua hyödyntäen.

– Nyt puhutaan vielä pienistä tehoista, mutta tulevaisuudessa pystytään kaasumaisia energianlähteitä hyödyntämään ja varastoimaan paremmin, mikä mahdollistaa metaanitalouden nousun merkittävään rooliin, Laakso sanoo.

Energiayhteisön sähköverkko on automatisoitu älyverkko. Jos maakaapeliverkko vikaantuu jossain kohdassa, älyverkon automatiikka varmistaa, ettei asiakkaiden sähkön saanti katkea.

Älyverkon ansiosta verkkoon voidaan helposti lisätä hajautettua energiantuotantoa, vaikkapa aurinkopaneeleita. Laakson mukaan tavoitteena on, että isoimpien kiinteistöjen katot saataisiin valjastettua energiatuotantoon.

Kuljuntien aurinkopaneelikenttä on rakennettu niin, että se voidaan siirtää toisaalle, jos alueelle on tarvetta rakentaa jotakin muuta.

 

Lempäälän kunta hakee Marjamäen uusille alueille energiaintensiivisiä toimijoita.  Liikenteellisesti erinomaisen sijainnin lisäksi Marjamäen valttina on oma energiayhteisö.

– Energiayhteisö tarjoaa teollisuudelle energiaratkaisujen kannalta toimivan perusalustan.  Se on huoltovarma ja hinta on vakaa. Me pystymme myös näyttämään, mistä energian hinta muodostuu.

Laakso kertoo, että energiayhteisön hinnoittelumallia tehdään parhaillaan yhteistyössä yliopiston kanssa.

– Hinnoittelumallia tarvitaan, sillä yhteisössä on erilaisia ja erityyppisiä käyttäjiä.  Esimerkiksi teollisuus voi käyttää sähköä yöllä, jolloin kauppa ei niinkään sähköä tarvitse.  Toiveena on, että yhteisössä syntyy vuorovaikutusta asiakkaiden välillä.

 

Kaasumarkkinasta puhutaan Laakson mielestä vähän, vaikka kaasuverkot ovat vahvistuneet maantieteellisesti.

Esimerkiksi Marjamäen alueella on paljon raskasta liikennettä, joka voisi käyttää polttoaineena kaasua.

Lempäälän Energia selvittääkin, olisiko Marjamäkeen mahdollista saada LNG-varasto, joka toimisi myös puskurina energiayhteisön energian hallinnassa.

 

Lempäälän energiayhteisö valittiin 2017 työ- ja elinkeinoministeriön energiateknologian kärkihankkeeksi. Lisäksi Lempäälän kunta myönsi hankkeelle 20 vuoden lainatakauksen.

–  Olemme tehneet pitkäaikaisia investointeja, jotka tulevat palvelemaan myös metaanitaloutta, kun sen aika koittaa. Halusimme myös tukea kotimaista teknologiakehitystä, minkä vuoksi hankkimamme polttokennot ovat 100-prosenttisesti kotimaista, Laakso kertoo.

Lempäälän energiayhteisö on Suomessa edelläkävijä hajautetun energiantuotannon hyödyntämisessä.

– Lempäälän kunta on mahdollistanut tällaisen hankkeen toteuttamisen Marjamäen alueella. Uusiutuvan energian tuotantotapojen eteenpäin vieminen vaatii tällaisia hankkeita.

Hanke toimii hyvänä esimerkkinä myös siinä, miten energiaa voidaan tuottaa yhteisölle ilman suuria investointeja ja tuotantolaitoksia.

Aurinkopaneelikentän rakenteissa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja, kuten käytettyjä betonisia ratapölkkyjä. Näin Lempäälän Energia on osaltaan pienentänyt rakentamistyössä syntyvää hiilijalanjälkeä.

– Kaikki on rakennettu niin, että tuotanto on helposti siirrettävissä toisaalle, mikäli alue tarvitaan muuhun käyttöön, Toni Laakso kertoo.

 

Lempäälän energiayhteisön energianlähteet:

Aurinkopaneelikentät 2 + 2 MW

Kaasumoottorit 8,1 MW

Polttokennot 130 kW

Akusto 1 MW

Lisäksi lämmöntuotantoa mm. kaasumoottoreista ja polttokennoista

Tarvittaessa energiaa voidaan ostaa kantaverkosta

LUE MYÖS:

Kolumni: Lempäälän sähkön paluu

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.