Piikki: VR tarjoaa elämyksiä

Miksi kannattaa kirjoittaa VR:n ongelmista paikallislehdessä? Koska rautatie läpäisee Lempäälän keskustan ja tarjoaisi hyvät mahdollisuudet käyttää ilmastoystävällistä vaihtoehtoa. Tarjoaisi, mutta valtion yhtiö pyrkii monin tavoin karkottamaan matkustajat.

Elämyksiä VR kyllä tarjoaa. Jo lipun hankkiminen voi olla melkoinen seikkailu. Ensinnäkin lippujen hinnan ennustaminen on vaikeaa. Jonkinlaisen vaihtelun hinnoissa saattaisi ymmärtää, mutta pahimmillaan voi joutua maksamaan kaksinkertaisen hinnan, jos ostaa lipun väärään aikaan tai väärällä tavalla.

Kätevintä ja halvinta olisi ostaa lippu etukäteen verkkokaupasta. Olisi, jos se toimisi varmasti niin kuin junan vessa. Viimeksi kävi niin, että maksu verkkopankin kautta onnistui, ja pankki ilmoitti, että maksu on lähtenyt. Lippua vaan ei tullut. Onneksi löytyi chat-mahdollisuus, jonka VR tosin ilmoitti ulkoistaneensa jollekin firmalle. Sinne siis chat-yhteys, joka alkoikin lupaavasti. Vastapuoli kyseli, mihin junaan lippua oli yritetty ostaa, lähtöaika ja –paikka jne. Keskustelu eteni hyvin, kunnes hän yhtäkkiä ilmoitti, että tämä chat-keskustelu on nyt väärällä sivulla. He eivät tällaisessa tapauksessa kykene auttamaan. Kysymykseen, että miksi hän sitten aloitti keskustelun, ei vastausta tullut.

Lopulta löytyi puhelinnumero, johon oli mahdollista soittaa. Puolen tunnin jonotuksen jälkeen sieltä vastattiin. Pitkän puhelun aikana ei asialle voitu tehdä muuta kuin että tuli ohje täyttää netissä lomake, jolla voisi hakea rahoja takaisin. Tosin kuulemma Nordea saattaa palauttaa ne muutenkin. Sekin taitaa osoittaa, että näitä sattuu vähän väliä. Muuta hyötyä puhelusta ei ollut. Ohjeet, että käy ostamassa lippu R-kioskilta (lisähinta 3 euroa) tai osta junasta (on kalliimpi) eivät lämmittäneet.

Tähän mennessä yksinkertaiseen lipunostoon oli kulunut jo puolitoista tuntia, mutta mikään ei auttanut, lippu oli saatava. Olihan asemalla sentään automaatti. Valitettavasti sattui aurinkoinen päivä, ja automaatin on joku älypää sijoittanut niin, että aurinko paistaa suurimman osan päivästä suoraan ruudulle. Oma kuva näkyi ruudulta hyvin, mutta muuta ei. Lipun osto ei onnistunut. Mutta mitä siitä, Helsinkiin pääsee linja-autolla. Se tuskin pysähtelee metsätaipaleille ilman, että kuulutetaan syytä, ja todennäköisesti olen Helsingissä suunnilleen aikataulun mukaisesti.

Miksi siis kirjoitan tästä? Heitän haasteen paikallisille poliitikoille. Yrittäkää tehdä jotain, että pystyisimme hyödyntämään keskeltä kylää kulkevaa rataa. Pirkanmaalla on nykyään liikenneministerikin, häntä voisi painostaa. Ei kannata puhua tunnin junista, vaan pitäisi huolehtia siitä, että lipun ostaminen sujuu ja junat kulkevat aikataulussa. Ja tuollainen automaatti ei kuulu esteettömään kuntaan.

Kirjoittajan mielestä linja-autossa on tunnelmaa

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.