Lempäälä-talon harjannostajaisia juhlittiin taianomaisissa tunnelmissa – ”Tästä olemme yksimielisesti ylpeitä”

Kunnanjohtaja Heidi Rämö kiitti visionäärejä, jotka lähes parikymmentä vuotta sitten lähtivät miettimään, miltä Lempäälän kunnan uusi keskusta voisi näyttää.

Mikä on kunnanjohtaja Heidi Rämön lempilintu? – Se on nostokurki, vastasi omaan kysymykseensä Lempäälä-talon harjannostajaistilaisuuden avannut Rämö.

Heidi Rämö sanoi nostokurjen viestittävän ulkopuolisille, että kunnassa menee hyvin.

– Kun näkee nostokurjen, se kertoo luottamuksesta tulevaisuuteen, se kertoo siitä, että kunnassa on elinvoimaa.

Lempäälän kunnan uutta keskustaa lähdettiin visioimaan reilut viisitoista vuotta sitten. Keskeisenä visionäärinä oli Toni Virkkunen, joka on aikanaan ideoinut myös Ideaparkia.

Virkkusen lisäksi Rämö kiitti edellistä kunnanvaltuustoa, joka teki päätöksen keskustakaavasta sekä nykyistä valtuustoa, joka on vienyt päätöksiä eteenpäin.

– Erityiset kiitokset haluan osoittaa rakentajille ja meidän projektihenkilöille.

– Lempäälä-talo on tärkeä välietappi vielä alkuvaiheessa olevaa kokonaisuutta, Lempäälän kunnan hankejohtaja Lari Laakso totesi.

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma palautti mieleen ajat, jolloin Lempäälä luonnehti itseään talouskunnaksi. Silloin tehtiin poliittinen valinta, ettei kuntaan rakenneta kunnantaloa. Virastot olivat hajasijoitettuina eri tiloihin.

Harjakorkeudessa oleva Lempäälä-talo kertoo Kuisman mukaan jo nimensä perusteella, että kysymys paljon enemmästä kuin perinteisestä, vanhanaikaisesta kunnantalosta. Lempäälä-talo on tehty kaikille lempääläisille.

Neljästä erillisestä osasta muodostuvaan monitoimirakennukseen tulee muun muassa uusi pääkirjasto, kunnan palvelupiste ja virastojen toimistot, etätyö-, neuvottelu- ja pienyritystiloja sekä 200 hengen sisäkatsomo. Rakennuskompleksiin kuuluu myös asukkaita, juna-asemaa ja Lempäälä-taloa palveleva pysäköintitalo.

– Lempäälä-talo avaa kunnassa uuden kehitysjakson, joka vaikuttaa monella tavalla ja tasolla seuraavien korttelien toteutumiseen. Kuntakeskuksen kehittymisen suurena näkynä on vesistön ja asumisen yhdistävä puutarhakaupunkikylä, Kuisma kertoi.

Taikuri Mika Korkatti viihdytti juhlaväkeä.

Rakennuksen rakennuttajakonsulttina ja rakennesuunnittelijana on toiminut A-insinöörit.

– Monimuotoisuus on haastanut suunnittelua ja hankejohtamista. Talon toteutukseen räätälöitiin oma toteutusmuoto, jossa vahva yhteistoiminnallisuus yhdistyy sovellettuun projektinjohtourakkaan, rakennuttamisjohtaja Marko Yli-Rantala A-Insinööreistä sanoi.

Lempäälän kunnan hankejohtaja Lari Laakso totesi keskustan kehittämishankkeen olevan suuri ja poikkeuksellinen kuntakehitysprojekti.

– Olemassa olevaa keskustaa osittain puretaan ja talot, verkostot ja infra rakennetaan kokonaan uudelleen. Lempäälä-talo on tärkeä välietappi vielä alkuvaiheessa olevaa kokonaisuutta.

Lempäälä-talon lisäksi radan itäpuolelle on parhaillaan rakentumassa kaksi uutta asuinkorttelia, ja kolmas on kaavalupakäsittelyssä.

Harjannostajaisissa syötiin tietenkin hernesoppaa.

Lempäälä-talo on paitsi toiminnoiltaan myös arkkitehtuuriltaan monimuotoinen. BST-arkkitehtien suunnitteleman näyttävän rakennuksen julkisivuissa on käytetty alumiinikomposiittilevyn lisäksi paikalla muurattua tiiltä.

– Rakennukset polveilevat toisiinsa nähden eri kerrostasoissa. Arkkitehtuurin monimuotoisuus näkyy lisäksi julkisivupintojen vaihtelussa, erkkereissä ja voimakkaissa kattomuodoissa, jotka kaikki ovat lisänneet rakennesuunnittelun haastavuutta ja kiinnostavuutta, rakennesuunnittelija Joni Lehtonen A-Insinööreistä sanoi.

Historiallinen päivä. Lempäälä-talon harjannostajaiset.

Lempäälä-talon suunnittelua ovat ohjanneet tarkka elinkaarilaskenta ja vaatimukset energiankulutukselle, huollettavuudelle sekä kosteudenhallinnalle. Huippuluokan energiatehokkuutta lisäävät katolle tulevat aurinkopaneelit.

– Me haluamme luoda ihmisiä miellyttävää tilaa, joka on kaupunkimaisen tiivis, mutta jossa säilyy helposti lähestyttävyys ja yhteisöllisyys. Lempäälä-talo on vaatinut suunnittelijoilta paljon ja edellyttänyt myös ennakkoluulotonta hankejohtamista, Lari Laakso totesi.

Lempäälä-talo valmistuu loppuvuonna 2020. Hankkeen laajuus on 18 022 bruttoneliötä. Palveluntuottajana on Pohjola Rakennus Oy Suomi. Talotekniikasta vastaa Sweco Talotekniikka ja sähkösuunnittelun on tehnyt Karawatski. Rakennuttamisen ja rakennesuunnittelun lisäksi A-Insinöörien vastuulla on ollut akustiikkasuunnittelu, geosuunnittelu sekä maanrakennustöiden valvonta.

Orkesteri oli pukeutunut juhlan luonteen mukaisesti.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.