Uudessa yläkoulussa kuljetaan sukkasillaan – Kenkäeteisen toimivuus ja aulan meluisuus mietitytti Kanavan koulun esittelytilaisuudessa

Koulun edessä on ulkoportaat. Pihamaalle ei ole tulossa erillisiä katoksia, mutta sadetta voi pitää edustan syvennyksessä. Kuva: Arkkitehtitoimisto Perko Oy

– Kanavan koulusta ei ole tehty perinteisen näköistä hirsikoulua vaan moderni, samalla kuitenkin kustannustehokas hirsirakennus. Itse olen tyytyväinen. Saatiin houkuttelevan näköinen julkinen rakennus, kehaisee arkkitehti Tomi Perko Kanavan koulun rakennussuunnitelmista kertoessaan.

Kolmatta yläkoulua esiteltiin havainnekuvin ja visualisoinnein keskiviikkona 4. syyskuuta Virta-kampuksella. Yleisön kysymyksiin olivat Arkkitehtitoimisto Perko Oy:tä edustaneen Tomi Perkon lisäksi vastaamassa Lempäälän kunnan rakennuttajapäällikkö Mervi Järvinen ja opetuspäällikkö Marko Lahtinen sekä projektipäällikkö Janne Hynynen YIT Oyj:ltä.

Kaksikerroksisen rakennuksen pääsisäänkäynti on maantasossa Tampereentielle päin.

Kenkäeteinen on iso, sillä onhan koulussa oppilaitakin; uuteen yläkouluun tulee kuusi rinnakkaisluokkaa per vuosiluokka, yhteensä noin 450 oppilasta.

– Uusi koulu on kengätön koulu, mistä on monia etuja, kun muun muassa siisteyskustannukset ja melu pienenevät, Perko sanoo.

Aulaan tulee Virta-kampuksen tavoin opiskelu- ja istumisportaat.

– Porraskokonaisuus toimii itseopiskeluympäristönä ja opiskelijoiden kohtaamispaikkana, ja portailta voidaan avata näkymä liikuntasaliin ja näyttämölle. Näyttämö toimii myös musiikkiluokkana, Tomi Perko kuvaa.

Kolmeen osaan jaettava 760 neliömetrin suuruinen liikuntasali on käytettävissä myös iltaisin, ja siksi saliin on oma sisäänkäynti parkkipaikalta.

– Liikuntasalissa on komea, näyttävä lasiseinä, Perko mainitsee.

Näkymä aulatilasta kanavan suuntaan. Koulun ja kanavan väli aidataan, mutta aitaan tulee käyntiyhteyksiä. Kanavanvartijan taloon koululta ei ole yhteyttä. Kuva: Arkkitehtitoimisto Perko Oy

Koulua halkoo noin 4–5 metriä leveä väylä. Se on Tomi Perkon mukaan nykyisen opetussuunnitelman mukaista kohtaamis- ja ryhmätyötilaa.

Alakerroksessa ovat muun muassa teknisen työn ja tekstiilityön tilat, kuvataidetilat ja kaksi kotitalousluokkaa.

– Opettajanhuone on keskeisellä paikalla. Sieltä on lyhyet etäisyydet joka paikkaan.

– Yläkerroksessa on enemmän perinteisiä luokkatiloja, jotka nekin ovat yhdisteltävissä. Suunnittelussa on haettu kultaista keskitietä. On sekä perinteisiä luokkatiloja että moderneja oppimisratkaisuja, Perko kertoo.

Koulua on suunniteltu tiukassa talousraamissa. LVS kirjoitti asiasta elokuussa.

 

Näitä asioita yleisö muun muassa kysyi:

Isossa aulatilassa metelitaso nousee. Onko akustiikka sellainen, että korvissa soi, kun aulassa on satoja oppilaita?

Tomi Perko: Aulan katto on akustoitu ja seinille tuodaan materiaaleja ääntä vaimentamaan. Ne alueet, jotka ovat aktiivista opiskelualuetta, ovat hyvin akustoituja. Kun on kuutioita, hälyä tulee jonkin verran, mutta aika hyvin se saadaan hallintaan.

Mervi Järvinen: Lasiseinä lisää ääntä.

Tomi Perko: Salia erottavat isot siirtoseinät ovat parhaat mitä markkinoilta saa, mutta eivät ne kiinteää seinää vastaa. Ääntä kuuluu, mutta vastaavia kohteita on tehty useita, ja näkemys on, että homma toimii.

Onko kenkäeteinen todettu toimivaksi, jos oppilaita on satoja?

Tomi Perko: Viimeisen 10 vuoden aikana kaikkiin vastaaviin kohteisiin on sellainen tehty. Toki ruuhkaa tulee, mutta se vaatii kulkujen jaksottamista. Toinen kenkäeteinen on toisessa kerroksessa. Sinne mahtuu yli puolet oppilaiden kengistä, mutta sen mitoitusta tarkastellaan vielä.

Toimiiko ruokailutilan koko tuolla oppilasmäärällä?

Tomi Perko: Kyllä, mutta ei se ruuhkaton ole. Aula toimii ruokasalina, ja aulan yhteydessä on myös ruoanjakelu- ja astianpalautuspiste. Lämpimän ruoan altaat ovat keittiön puolella.

Millaiset perustukset rakennukselle tehdään?

Mervi Järvinen: Paaluja ei tule. Vaihtoehtona oli tehdä paalutus tai massanvaihto, ja urakoitsija päätyi massanvaihtoon. Neljä metriä maata lähtee alta. Vanha koulu oli rakennettu aika pehmeälle maaperälle.

Janne Hynynen: Pienimuotoista louhintaa tehdään 3–4 viikon päästä. Viereisiä kiinteistöjä informoidaan asiasta.

Miten liikenne ohjautuu?

Mervi Järvinen: Huoltoliikennettä ei tule pihamaalle paljoa. Ruokaa tulee kolme kertaa viikossa Moision keskuskeittiöstä jäähdytettynä, ja tukkuauto tuo kuljetuksia. Satunnaisesti teknisiin töihin tuodaan puutavaraa. Molok-jätesäiliöt tyhjennetään Kanavatien kautta. Se on kapea, mutta kaikkea liikennettä ei haluttu kulkemaan koulun editse.

Järvinen: Oppilaiden kuljetusliikenne on huomioitu niin, että Tampereentien varteen on tarkoitus tehdä taskuja, joihin voi pysäköidä siksi aikaa, kun nuori poistuu kyydistä. Kyläkoulukuljetukset voivat ehkä myös hyödyntää sitä. Kanavan jälkeen on suunniteltu kääntöalue, jossa voi käydä kääntymässä ja palata Lempäälän keskustan suuntaan.

 

Kommentti: Hyvä tilaisuus, missä yleisö?

 

 

Lue myös:

Uuden yläkoulun ulkoseinät hirrestä, kellariosa betonia: ”Kanavan koulua ei ole ollut tarkoitus rakentaa täysin puurakenteisena”

 

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 8 viikkoa vain 3,90 €.