Lempäälän seurakunnan päätöksentekijöiden kesken on syntynyt hämmentävää ristivetoa siitä, vuokraako seurakunta Lempäälä-talosta sille varatut tilat.
Jo alkumetreiltä lähtien seurakunta on ollut mukana Lempäälä-talo -hankkeessa, ja seurakunnalle on taloon tehty varta vasten tarkoitukseen sopivat tilat.
Seurakunnan ylin päätöksentekijä, kirkkovaltuusto, on aikanaan päättänyt Lempäälä-taloon lähtemisestä. Sittemmin joukko luottamushenkilöitä on heitellyt kapuloita rattaisiin.
Vaihtoehdoksi on nostettu seurakuntatalon uudelleen rakentaminen nykyisille sijoille.
Kuntalaisen ja seurakuntalaisen näkökulmasta vaihtoehto on huono.
Lempäälä-taloon tulee kunnan palvelujen lisäksi kirjasto, kuntosali, kahvila, porraskatsomo ja paljon muuta. Lempäälä-talon ympäriltä löytyvät päivittäistavaraliikkeet ja Lempäälän tihein asutuskeskittymä. Eikö seurakunnankin pitäisi olla ihmisvirtojen äärellä?
Mitä mahtavat nuoret tuumata vaihtoehdoista? Mikä on seurakunnan tulevaisuus? Uudet tilat ihmisvirtojen äärellä Lempäälä-talossa vai uudet tilat entisen seurakuntatalon paikalla hautausmaan vieressä?
Ainakin osa luottamushenkilöistä on pitänyt Lempäälä-talon vuokraa korkeana verrattuna paikkakunnan vuokratasoon. Näin varmasti on ja pitääkin olla, sillä rakennus on uusi ja laatutasoltaan eri luokassa.
Ev.lut. kirkko kamppailee pitääkseen kiinni veronmaksajien laumastaan. Maallistunut seurakunnan jäsen maksaa kirkollisveronsa seurakunnan palvelujen vuoksi. Mitä paremmin palvelut ovat esillä ja käsillä, sitä tyytyväisempi on veronmaksaja.
Lauman kasvattaminen ja pitäminen on helpompaa siellä, missä on ihmisvirtoja – hautuumaan vieressä ei niinkään.
Nyt on seurakunnan luottamushenkilöiden aika tähystää tulevaisuuteen.
Näen tässä kolme näkökulmaa: toiminnallisuus, saavutettavuus, kustannukset. Verovaroin ylläpidettävässä palvelussa kustannukset ovat keskeinen tekijä. Vaivaton saavutettavuus, mm. henkilöautolla on pitkien etäisyyksien kunnassa keskeistä. Sekä asiakkaan, että työntekijöiden näkökulmasta on merkittävää, että ”homma toimii” tilojen puolesta.
Kun näihin kolmeen kysymykseen löytyy vastaus, lienee päätöksenteko melko yksinkertaista. Pitkän tähtäyksen kokonaiskustannuksilla on on iso painoarvo päätöksenteossa.