Kesäkuvakisan voitti otos uteliaista peuroista – Minttu Harkki päätti opetella kuvaamaan, kun lahjaksi saatu kamera lojui käyttämättömänä

Minttu Harkki työskentelee Moision koululla luokanohjaajana ja ap-/ip-toiminnassa. – Lastenkin kanssa on käyty kuvaamassa, Harkki sanoo. Kuva: Nanna Harkki

Onnea kesäkuvakisan voitosta. Miten voittoisa kuvasi syntyi?

– Päätin eräs kesäilta lähteä kuvausajelulle maaseudulle. Ajelin Vesilahden pikkuteitä, kun näin peuran pellolla. Otin kuvat nopeasti tieltä käsin, enkä ensin huomannut pienempää peuraa, mutta sitten se nosti päänsä ylös.

– Peurat ovat varmaan niin tottuneita ohikulkijoihin, että kaksikko vain tuijotti minua. Siltä reissulta tallentui kaikkea muutakin, mutta pikkupeuran kurkkaus huvitti.

Kuinka valokuvausharrastuksesi sai alkunsa?

– Sain joitakin vuosia sitten joulupukilta ensimmäisen järjestelmäkamerani, mutta en juuri käyttänyt sitä. En osannut säätää sitä. Kolmisen vuotta sitten päätin, että opettelen valokuvaamaan. Kun minulla kerran oli kamera, niin miksen opettelisi käyttämään sitä. Tein siitä tietoisesti haasteen itselleni.

– Kävin tuolloin lyhyen alkeiskurssin ja sittemmin olen itsenäisesti hakenut tietoa. Paikallisesta Facebookin valokuvaajafoorumista olen saanut paljon apua, kun olen tarvinnut neuvoja esimerkiksi varmuuskopioinnista, laitteista ja valotuksesta.

– Monta kertaa olen meinannut lopettaa, itsekriittisiä hetkiä on ollut, mutta enää sellaisia ei tule. Olen päässyt niiden ohi, kun taidot ovat karttuneet.

Kuinka usein kuvaat?

– Kuvaan viikoittain jotain. Joskus useamminkin, mutta vähintään kerran viikossa. Näin syksyllä olen kuvannut sieniä ja luontoa. Viimeisin kuvani liittyy perheenjäseniin, kun kuvasin Peppi Pitkätossuksi pukeutunutta tytärtäni. Perhe välillä tuskastuu mallina toimimiseen, mutta heiltä täytyy osata kysyä oikealla hetkellä. Malliksi voi houkutella myös ystäviä ja sukulaisia.

– Kun minulle tulee idea kuvasta, se on päästävä toteuttamaan pian. Joskus ideat ovat vähän hölmöjäkin, mutta ehkä se ei haittaa.

– Kuvaan järjestelmäkameralla ja kännykällä, sillä se on aina mukana, eikä paina kahta kiloa. Mutta kun varta vasten lähden kuvaamaan, otan kameran matkaan.

– Käsittelen kuviani jonkin verran. Se on mielenkiintoinen osa kuvausta, nähdä nouseeko käsittelyllä jotain ekstraa esiin, mutta kuviani en kuitenkaan manipuloi. En lisää tai poista asioita, vaan korostan elementtejä, joita kuvassa jo on.

Mitä kuvaat mieluiten?

– Tykkään kuvata ihmisiä, esineitä, asetelmia, luontoa, mitä vain. Yksinomaan luontokuvaaja en kuitenkaan ole. Jos aikoisin kuvata luonnoneläimiä, niin niitä pitäisi maata väijymässä koko päivä, ja se ei ole minun juttuni.

– Jokin aika sitten perustin kuvapalvelu Instagramiin tilin nimellä minttuharkki.images. Julkaisen siellä kuviani ja seuraan valokuvaajia. Sieltä saa hyvää näkökulmaa.

– Haluaisin vielä oppia vaikka mitä. Ajattelen kuitenkin, että valokuvaus pysyisi kohdallani vain harrastuksena. Että sitä kohtaan säilyisi palo.

Millaisista kuvista itse pidät?

– Monenlaisista kuvista, kunhan ne herättävät jonkin fiiliksen. Minua kiinnostavat kuvat, jotka ovat mystisiä, tummia tai vanhanaikaisia, ja joissa on syvyyttä. Niissä kuvissa voi olla ihmisiä, esineitä tai tila, joka herää eloon.

 

Harkin kuva voitti LVS:n kesäkuvakilpailun 2019 arvonnassa. ”Terveisiä Helga mummulle! Toivottaa Vesilahden Valkohännät”. Kuva: Minttu Harkki

 

Minttu Harkin muita kesäkuvia:

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?