Enemmistö vastustaa kuntaliitoksia – mitkään keinot eivät kelpaa kuntatalouden vahvistamiseksi

Kansalaisten enemmistön mielestä kunnallisveroja ei saa korottaa, velkaa ei pidä lisätä eikä kunnan omaisuutta saa myydä. Kuva: Kuvituskuva.

Selvä enemmistö (58 %) suomalaisista vastustaa oman asuinkunnan liittämistä yhteen yhden tai useamman naapurikunnan kanssa talouden tilan parantamiseksi, käy ilmi KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimuksesta.

Suhtautuminen kuntaliitokseen on muuttunut kielteisemmäksi vuodesta 2016 (48 %) vuoteen 2019 (58 %). Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista tyrmää ehdotuksen asuinkunnan liittämisestä yhteen naapurikuntien kanssa. Reilu neljännes (28 %) suhtautuu kuntaliitokseen myönteisesti.

Kansalaisten enemmistön mielestä kunnallisveroja ei saa korottaa (54 %), velkaa ei pidä lisätä (61 %) eikä kunnan omaisuutta saa myydä (51 %). Kuntapalvelujen laadusta ei saa tinkiä, eikä niitä saa karsia. Palveluja ei saa myöskään ulkoistaa (64 %). Henkilökuntaa ei saa irtisanoa (56 %).

Tällaiseen lopputulokseen päästään, jos noudatetaan suomalaisten enemmistön kantoja ja tuntoja kunta-asioissa. Haaste on siinä, että kansalaisilta ei löydy vastausta vaikeuksissa olevaan kunnallistalouden vahvistamiseen. Palveluita ei saisi karsia eikä henkilöstösäästöjä toteuttaa, saati maksuja ja veroja korottaa.

Eniten kannatusta saa ehdotus ”asuinkuntani tulee jakaa palveluseteleitä, jolloin kuntalaiset itse päättävät keneltä palvelut ostavat” (55 %). Enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista suhtautuu palvelusetelien jakamiseen myönteisesti pois lukien vasemmistoliiton tukijat.

Lähes puolet (45 %) tukee ehdotusta asuinkunnan palveluiden järjestämisestä maakuntatasolla säästöjen aikaansaamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi. Joka neljännes (25 %) ei osaa ottaa kantaa ja lähes kolmannes (30 %) torjuu sen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?