Kunnallisneuvos kehitti Lempäälää ja Pirkanmaata – Raimo Sirén viimeisteli toisen lahjakirjansa kuntalaisille kuolinvuoteellaan

– Ilman kunnallispolitiikkaa en ymmärtäisi eri ihmisten tarpeita ja ajatuksia niinkin monipuolisesti kuin nyt teen, hän arvioi viimeiseksi jäävän kirjansa jälkisanoissa.

Kunnallisneuvos Raimo Sirén kuoli Lempäälässä 6. tammikuuta 2020 nopeasti edenneeseen syöpään 78-vuotiaana. Hän oli syntynyt Sipoossa 31. lokakuuta 1941.

Sirén teki työuransa markkinoinnin johto- ja asiantuntijatehtävissä toimien esimerkiksi 15 vuotta Katepalin myyntijohtajana Lempäälässä. Koti pysyi rakkaassa Lempäälässä, vaikka ura jatkui esimerkiksi jaostonjohtajana Scantacossa ja tanskalaisessa Phønix-konsernissa.

Sirén vaikuttui nuoruudessaan Länsi-Saksan talousihmettä rakentaneen Ludwig Erhardin ideoista ja Juha Rihtniemen pyrkimyksestä kehittää Kokoomusta moniarvoisempaan ja suvaitsevampaan suuntaan. Hänet valittiin Lempäälän kunnanvaltuustoon ensimmäistä kertaa vuonna 1984. Yhteensä 16 vuotta Lempäälän kunnanhallituksessa ja kuusi vuotta sen puheenjohtajana johtivat osaltaan siihen, että Lempäälä valittiin vuoden talouskunnaksi Suomessa vuonna 1999. Tästä Sirén kiitti myös muita kunnanhallituksen 1990-luvun puheenjohtajia Kokoomuksen Ritva Palmusta Sdp:n Kari Virtaseen.

– Raimo oli kokoomusaatteelleen uskollinen hyvin määrätietoisesti, mutta aina valmis kuuntelemaan minunkin kantojani jo asioiden valmisteluvaiheessa, Kari Virtanen muistelee.

– Erimielisyyksissä hän pystyi hakemaan kompromissia Lempäälän parhaaksi, ja huumorikin auttoi keskinäisiä keskustelujamme, Virtanen arvioi.

Sirén katsoi myöhempien johtajapolvien unohtaneen menokurin. Lempäälän kasvavaa velkaantumista ja veronkorotuksia ei hänen mukaansa voinut selittää vain kunnan kasvulla ja valtion kuntasektorille lisäämillä velvoitteilla.

– Lempäälän kunnassa Raimo Sirén muistetaan ennen kaikkea vastuullisen taloudenhoidon puolestapuhujana. Sirénin opetus meille jälkipolville on, että hyvin hoidetussa kunnassa menot mitoitetaan tuloihin, eikä päinvastoin, kansanedustaja Arto Satonen arvioi.

Sirén toimi puheenjohtajana myös esimerkiksi Lempäälän kunnanvaltuustossa, Kokoomuksen valtuustoryhmässä, rakennuslautakunnassa, kaavoitus- ja rakennusjaostossa, kunnan tilintarkastajissa, maanostotoimikunnassa ja elinkeinopoliittisessa yhteistyöryhmässä.

Kokoomuksen Lempäälän kunnallisjärjestön puheenjohtajana hän veti kolmet kunnallisvaalit vuosina 1996, 2000 ja 2008 ja kaikissa näistä hänen puolueensa nousi Lempäälän suurimmaksi. Vuonna 2000 oma vaalityö unohtui, ja hän oli valtuuston yllätysputoaja. Vuonna 2004 hän oli jälleen puolueensa ääniharavia. 70-vuotishaastattelussa 2011 hän ilmoitti, että valtuustotyö jää nuoremmille vuodesta 2012 lähtien.

Pirkanmaan liitossa hän toimi kaksikymmentä vuotta muun muassa maakuntavaltuuston puheenjohtajana ja maakuntahallituksen ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Kuntien itsekkyys haittasi joskus aluepoliittista suunnittelua, ja Sirén päätyi kannattamaan niin sanottua aluekuntamallia, jossa laajempien aluekuntien sekä lähikuntien eli nykykuntien valtuustot valittaisiin suoralla kansanvaalilla.

– Raimo Sirénin vahvuus päätöksentekijänä oli, että hän osasi erottaa isot asiat pienistä. Siksi hän Lempäälän kunnan ja Pirkanmaan liiton keskeisenä päätöksentekijänä keskittyi erityisesti maankäyttö- ja kaavoitusasioihin sekä taloudesta huolehtimiseen. Sirén kykeni näkemään pitkälle eteenpäin, kansanedustaja Arto Satonen arvioi.

Pirkanmaan Kokoomuksen toiminnanjohtaja Jari Porraslampi luonnehtii Siréniä henkilökohtaiseksi mentorikseen ja sparraajaksi, jonka kanssa oli hyvä pohtia ajankohtaisia kysymyksiä.

– Hän perehtyi asioihin hyvin syvältä myös maakuntavaltuuston puheenjohtajana ja maakuntahallituksessa. Selkeät mielipiteet olivat aina syvällisesti perusteltuja, silloinkin kun ne poikkesivat Kokoomuksen senhetkisestä linjasta. Hänellä oli tarkka poliittinen silmä ja hän pystyi arvioimaan hyvinkin tarkkaan, mihin mikäkin toimenpide johtaa. Kun mielipiteet oli muodostettu, ne olivat myös niin vankkoja, että eri mieltä olevat saattoivat närkästyäkin, Porraslampi arvioi.

Sirénin ensimmäinen lahjakirja lempääläisille oli Läpi harmaan kiven (2004). Kirja sai nimensä häntä vastustaneen yleisönosastokirjoituksen otsikosta ja käsitteli valtuustotyön arkea ja päätöksenteon tuiskeita tavalla, joka palautteen perusteella tuntui lukijoista tuoreelta. Hän jakoi kirjaa kuntalaisille yli puoluerajojen niin kauan kuin painosta riitti. Kuolinvuoteella viimeistellyn Sydäntä ja pelisilmää -lahjakirjan (2020) painos jaetaan hänen ohjeidensa mukaisesti tänä keväänä.

Lahjakirjansa hän teki innostaakseen ihmisiä kunnallispolitiikkaan, jossa hän muistutti päätettävän kouluista, terveyskeskuksista, päiväkodeista, teistä ja muista kuntalaisten käytännön elämässä tärkeistä asioista. Samalla hän toivoi kirjojensa helpottavan mukaan lähtevien henkilöiden sisäänpääsyä valtuustotyön arkeen. – Juuri kunnallisvaaleissa voi vaikuttaa eniten siihen, mihin suuntaan omaan elinympäristöön vaikuttavat asiat kehittyvät, Sirén muistutti.

Poliittisen uransa tärkeimmäksi onnistumiseksi hän katsoi yhteistyön moottoritien torjumiseksi Lempäälän keskustasaarelta ja samalla tien linjausratkaisun saamisen kuitenkin niin läheltä Lempäälän keskustaa, että parantuneet yhteydet hyödyttävät kuntaa ja Pirkanmaata. Seuraavaksi loogiseksi askeleeksi hän näki raideliikenteen voimakkaan kehittämisen.

Sirénin Sydäntä ja pelisilmää tulee sisältämään laajat luvut esimerkiksi kuntataloudesta, Marjamäen yritysalueen vaiheista ja Lempäälän seurakunnasta, jonka kirkkovaltuustossa hän vaikutti vuodesta 2007. Valtakunnallista perspektiiviä on esimerkiksi luvuissa demokratian haasteista ja hyvinvointiyhteiskunnan rajoista sekä Kokoomuksen puoluejohtajien ansioista ja virheistä Jyrki Kataisesta Petteri Orpoon.

Sotilasarvoltaan Sirén nousi reservin majuriksi. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö oli tärkeä harrastus rotarytoiminnan ohella. Kunnallisneuvoksen arvonimen hän sai 2002 ja huomionosoituksiin kuului myös esimerkiksi Suomen Leijonan Ritarikunnan ritarimerkki.

Sirén totesi usein, että työura ja harrastuksesta intohimoksi kehittynyt kunnallispolitiikka eivät olisi onnistuneet ilman rakasta puolisoa Marketta Siréniä. Kotosalla tahtopoliitikko oli eläkepäivinään kolmen lastenlapsen leppoisa vaari.

Politiikka oli kovaa peliä, mutta Sirénin mukaan se voi myös kehittää ihmistä.

– Ilman kunnallispolitiikkaa en ymmärtäisi eri ihmisten tarpeita ja ajatuksia niinkin monipuolisesti kuin nyt teen, hän arvioi viimeiseksi jäävän kirjansa jälkisanoissa.

– Tiedä häntä, mutta Lempäälän ja Pirkanmaan kehitystyön ohella pidän sitä arvokkaimpana asiana, mitä olen politiikasta saanut.

 

Vesa Sirén

Kirjoittaja on tietokirjailija, Helsingin Sanomissa työskentelevä toimittaja ja kunnallisneuvos Raimo Sirénin poika.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?