Digitalisaation kääntöpuoli – Ihminen tyhmenee, ajattelu himmenee

Lontoolaisen taksin pitää muistaa 25 000 katua ja paikkkaa sekä 1 400 nähtävyyttä. Näiden opiskeluun menee aikaa vuosia. Vain joka kolmas selviää kuljettajakokeesta, jossa pitää löytää reitti suurkaupungissa ilman karttaa.

Eräs tutkija otti tutkittavaksi ryhmän lontoolaisia taksikuljettjia ja kuvautti heidän aivonsa. Kuvauksissa selvisi, että kuljettajien hippokampuksen oikeanpuoleinen etulohko, joka käsittelee muun muassa reittejä ja sijaintia, oli heillä seitsemän prosenttia tavanomaista suurempi. Mitä pidempään kuljettaja oli ajanut, sitää suurempi oli ero.

Aniharva autoilija enää tutkii karttoja saati painaa reitin etukäteen mieleensä.  Määränpäähän mennään navigaattorin avulla. Navigaattorin ohjeiden avulla ajeleminen on helppoa eikä siinä tarvitse vaivata omaa päätään. Sen sijaan muistille ja aivojen reitin hahmottamisosioille navigaattorin käyttö on rapauttavaa.

Kuuluisat roomalaiset puhujat pitivät hyvin taidokkaasti laadittuja, jopa kaksi tuntia kestäviä puheita.  Ne olivat puheita, joista on paljon myöhemmin kirjoitettu kirjoja.

Heilllä ei ollut käytössään muistilappuja saatika tabeletteja, joita moni puhuja käyttää tänä päivänä. Tablettiin on helppo koota kaikenlaista tietoa, lukuja ja sitaatteja sieltä ja täältä ilman, että itse edes täysin ymmärtää omaa puhettaan.

Jos tabletin käyttäjä näkisi hieman vaivaa ja opettelisi puheensa ulkoa, hän kehittäisi samalla muistiaan ja olisi paljon vakuuttavampi, jolloin hän saisi myös puheelleen enemmän kuuntelijoita.

Hakukone Google on hieno keksintö, mutta samaan aikaan hakukoneen käytöllä on varjopuolensa.

Kun ihminen jatkuvasti hakee tietoa verkosta, pikku hiljaa hänen luottamuksenssa omiin aivoihin vähenee. Sillä on seurauksensa.

Internet ja älylaitteet ovat vapauttaneet ihmisen muistamisen ja ajattelun vaivasta. Tilalle on tullut hektinen, päämäärätön hyppely asiasta toiseen.

Uusiseelantilainen tutkija James Flynn ennusti jo 2014, että merkkejä älykkyysosamäärätestien tulosten heikkenemisestä on luvassa. Näin on myös käynyt. Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että etenkin länsimaissa käyrä on laskusuunnassa.

Vaan ei hätää. Jokainen voi itse kehittää omaa ajatteluaan ja muistiaan. Se ei vaadi pänttäämistä tai kohtuuttomasti aikaa. Avuksi löytyy tarvittaessa hyviä opaskirjoja. Älylaitteita ei tarvitse hylätä, mutta niiden käyttötapaa kannattaa miettiä uudelleen ja opetella luottamaan enemmän omiin aivoihinsa ja muistiinsa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?