Pari sanaa rakkaudesta

Kun kuuntelen radiota tai katson televisiota tai kun piipahdan netissä, mikähän aihepiiri sieltä nousee ylitse muiden? Se on RAKKAUS. Rakkautta tulee tuutin täydeltä ja erikielillä. Useimmiten englanniksi (love) ja kyllä suomeksikin ihan tarpeeksi.

Nettihakujen perusteella seksi (143 000 000 osumaa) kylläkin voittaa rakkauden (14 300 000 osumaa) mennen tullen. Porno on osumissa ylivoimaisin (1 160 000 000 osumaa). Mitähän tämä kertoo rakkauden, seksin ja pornon merkityksestä ja keskinäisestä suhteesta? Joku kun ehkä edelleen ajattelee niin ”vanhanaikaisesti”, että rakkaus ja seksi kuuluisivat yhteen. Entäs sitten se porno? Onkohan rakkaus ja seksi kärsineet nykyään inflaation eli kadottaneet todellisen alkuperäisen merkityksensä ja onko niillä sellaista koskaan ollutkaan? Jospa onkin ollut koko ajan kyse yhdestä ja samasta alkukantaisesta eläimellisestä himosta, jonka tarkoituksena on ollut ainoastaan suvun jatkaminen ja pärjääjäyksilöiden geenien jakaminen mahdollisimman laajalle.

Netistä (Wikipedia/Ihminen) löysin seuraavan tieteellisen määritelmän: ”Ihminen kuuluu kädellisten (Primates) lahkon isojen ihmisapinoiden (Hominidae) heimoon ja on nykyisin elävistä kädellisistä laajimmalle levinnyt ja runsaslukuisin laji”. Rakastuneesta ihmisestä puolestaan sanotaan:  ”Paina minut sinetiksi sydäntäsi vasten, pane sinetiksi ranteesi nauhaan. Rakkaus on väkevä kuin kuolema, kiivas ja kyltymätön kuin tuonela. Sen hehku on tulen hehkua, sen liekki on Herran liekki. Suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa, virran tulva ei vie sitä mukanaan. Jos joku tarjoaisi talot ja tavarat rakkauden hinnaksi, hän saisi vain toisten pilkan (Laulujen laulu 8: 6-7). Rakastunut ihminen on siis jotakin paljon enemmän kuin vain tieteellinen määritelmä laajimmalle levinneestä ja runsaslukuisimmasta nisäkäslajista.

Rakkaus on kyllä koko olemusta koskettavaa ja kaikkia aisteja hyväilevää erotiikkaa ja halujen tyydytystä. Mutta se on myös ystävyyttä, ystävällisyyttä ja myötätuntoa, joka sitoo ihmiset yhteen vuosikymmenten ajaksi. Siinä on uskollisuutta, joka ei tunne ajan ja paikan rajoja.

Rakkaudessa on aimo annos hassuttelua ja huumorintajua. Rakastunut ihminen kykenee nauramaan itselleen ja toiselle ilman ilkeyttä ja arvostelua. Se on sitä hassuttelevaa lapsenkaltaisuutta.

Rakkaus on myös yhdessä elettyä ”tylsää arkea”, jossa saa luvan hioa toista ja tulla itse hiotuksi. Rakkaus tekee ihmisistä ajan myötä yhdessä ja erossa elämisen kokemuskouluttajia toinen toisilleen. Siinä ei ole enää sijaa turhalle mielensä pahoittamiselle.

On rakkaudessa vilpitöntä itsensä rakastamistakin, koska ilman sitä ei voi aidosti rakastaa toistakaan.  Ja sitten on se ”kruunu”, joka ei ole tästä maailmasta ja joka saadaan vain ja ainoastaan lahjaksi. Se on rakkaus, jota järjellä ei voi perustella eikä ymmärtää ja josta sanotaan: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus” (1 Kor. 13:13).

 

Rajatonta rakkautta toivoen
KirkkoHarri

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?