Kaupungistumisen ja tiivistämisen kääntöpuoli

Influenssaepidemiat lähtevät Kiinasta, missä monenkirjavat eläimet ja suuri joukko ihmisiä kohtaavat toreilla ja turuilla. Kiinassa on 1,38 miljardia ihmistä, joten viruksilla riittää välittäjiä saattelemaan niitä maailmalle. Kun suuri joukko ihmisiä on lähellä toisiaan, syntyy viruksen leviämisen kannalta paras olosuhde.

Kaupungistuminen ja sitä kautta asumisen tiivistyminen luovat pohjaa pandemioille. Kun tähän yhdistetään matkailu ja globalisaatio, on koossa kaikki, mitä tarvitaan herkästi tarttuvien sairauksien leviämiseen nopeasti ympäri maapallon.

Sama pätee meillä Suomessa. Hallitus pani tarkoituksella pakettiin pääkaupunkiseudun, missä väestötiheys on maan korkein. Siellä on myös todettu eniten koronavirustartuntoja.

Uudenmaan sululla ollut poliisimies kehotti kansalaisia suosimaan julkista liikennettä. Siis liikennettä, jossa istujan etäisyys vierustoveriin on 0-30 senttimetriä ja takana istuvaan ehkä puoli metriä.  Vaan eipä kehotuksesta paljon haittaakaan ole, sillä nyt busseissa riittää tilaa ja junissa sitä vasta onkin.

Korona koettelee kaikkia. Monella yrityksellä ja yrittäjällä on kiperät paikat. Moni työntekijä on jo joutunut lomautetuksi ja monella se on edessä.

Ikävintä on se, ettei kukaan tässä vaiheessa tiedä, milloin rajoituksia aletaan purkaa. Koronaviruksen nopeaa leviämistä estävät rajoitukset eivät nekään ole yksiselitteinen asia. Kun ihminen on neljän seinän sisällä päivä- tai viikkokausia, on sillä seurauksensa. Jotkut näkevät tilanteessa mahdollisuuksia, toiset kokevat tilanteen ahdistavana, osa ajautuu väärille urille.

Hallitus suunnittelee jo toimia, miten rajoitusten aiheuttamia vahinkoja korjataan niiden purkamisen jälkeen. Toimia todella tarvitaan ja niitä tarvitaan paljon.

Tutkijat ovat todenneet, etteivät valtiot ole oppineet mitään aiemmista epidemioista. Silloin kun tauti on päällä, puhutaan ja suunnitellaan, mutta epidemian mentyä kaikki unohtuu. Kävisikö nyt toisin?

Yhden asian voi melkoisella varmuudella arvioida tämän epidemian jälkeen lisääntyvän. Etäopiskelu, etäyö sekä videoneuvottelut ja -konferenssit ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja ne yleistyvät.

 

 

 

 

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?