Keskustelua nimen alkuperästä: Lempäälän nimen iästä

Juha Kuisma tuo kolumnissaan uusia näkökulmia Lempäälän nimestä käytävään keskusteluun. Kuva: Kari Pusa

Tämän lehden edellisessä numerossa (LVS 29.7. 2020) tohtori Mikko Heikkilä käsittelee aina yhtä kiinnostavaa kysymystä: mikä olisi selitys Lempäälän pitäjän nimelle? Hän päätyy otaksumaan, että nimi olisi johdettu miehen- ja talonnimestä Lempi(j)ä. Nimi olisi tullut käyttöön ”suuruusluokkaa tuhat vuotta sitten”. Tämä ajatus edellyttää, että lähinnä kirkkoa olisi ollut Lempiälän talo. Tällaisesta talosta ei kuitenkaan ole historiallisia jälkiä tai muita todisteita.

Asiassa on siis vielä keskusteltavaa. Ainakin muutama näkökohta tulisi ottaa huomioon. Pidän yleisen historiallisen tiedon valossa selvänä, että Lempäälän pitäjänimi on seurakunnan nimeä vanhempi. Se, että Näsijärven asutus on Teiskosta lähtien vahvasti lempääläisperäistä, ja että nimenomaan Lempäälän nimi heijastuu vahvasti Etelä-Pohjanmaan asutustarinoissa, todistaa pitäjän iästä ja suhteellisesta kolonisaatiovoimasta muiden pitäjien rinnalla. Tällaisella eräkauden pitäjällä on ollut nimikin, ainakin jos eteläpohjalaisilta kysytään – ja heille se nimi oli siis Lempäälä. Vieläpä niin, että eteläpohjalaiset puhuvat lyhyellä muodolla lempääläisistä. Lällättelemättä.

On toinen asia, että Lempoisissa oli kirkko jo ennen Aimalan kirkkoa. Kyseessä on ollut ortodoksisen kristillisyyden aikainen kirkkorakennus, josta ruotsalaisvalloittajat eivät tietenkään asiakirjoissa mainitse mitään. Sen peruina Lempäälän historiassa on joukko suku- ja talonnimiä, joilla on nimistöllisesti slaavilaisperäinen tausta. Sellaisia kuten Ussa, Hyrkäs, Sitari, Ansami,  Näsärö, Jara, Losa, Kirjakka. Esimerkiksi Kirjakka on Kyriakos.

Vanhin kirkonseudun nimistä on Kuokatinmäki, jossa Kuokatti on sama kuin saamen kuotke, s.o. kannas. Nimellä on ikää varmaankin 4000 vuotta. Kallioinen mäki on kirkonseudun korkein kohta, josta näkee molemmille järville. Sen lähin naapurimäki on nykyinen kirkonmäki. Oletettavasti juuri näiden mäkien väliseen notkelmaan paikantuu Telkäntaival, veneen vetotaival järvestä toiseen. Mutta mikä oli kirkonmäen alkuperäinen nimi? Ehdotan muun tiedon varassa, että se on ollut jotain lemp-alkuista. Näin nimellä olisi ikää tuhansia vuosia.

Tätä näkemystä tukee sekä kirjallinen (A.O. Heikel, 1879), että yhden kertomuksen suullinen traditio ns. Lemmon kuopasta, joka sijaitsi Lempoisten kankaalla. Lemmon kuoppa tuhoutui rautatien rakentamisen takia. Kirjassa Lemmon arvoitus (2002) olen tarkastellut lempi-sanueen merkityksiä ja eri selitysten soveltuvuutta Lempäälän nimen selittäjäksi. Kirjan kannen kartassa näkyy ”syvä sorakuoppa”, jota voi pitää mainittuna Lemmon kuoppana. Kun perehtyy koko asiaa koskevaan materiaaliin, on mielestäni selvää, että lempo on tarkoittanut pallosalamaa ja taivaallista tulipalloa. Lemmon lähtösana on lemmes: maahan iskevä meteoriitti. Kun virolainen arvoitus kysyy: Lemmes lentää, ilves itkee?, on vastauksena vauvan vipukätkyt, jonka liike matkii putoavaa pyrstötähteä. Lemmon pallosalama -merkityksen taas osoittaa mm. Lönnrotin kirjaama lause ”Pyörii kuin lempo lautamiehen jaloissa.”

Lemmes, sammas ja hammas taipuvat samalla tavoin: lempään, sampaan, hampaan. Kirkonmäen tuhansia vuosia vanha nimi olisi Lempään mäki. Kyläkin olisi kauan meteori-iskemän jälkeen tunnettu Lempään kylänä. Kun kylän asukkaita ryhdyttiin muualla kutsumaan lemposiksi, johtui kutsumanimesta lopulta kylänimi Lempoinen. Koska kellotapulin paikkeilla on ollut laajan pitäjän liikenteellinen ja hallinnollinen keskipiste, on koko pitäjän aluetta ryhdytty kutsuttu Lempääläksi ja muissa pitäjissä sen asukkaita lempääläisiksi.

 

Juha Kuisma

Kirjoittaja on lempääläinen tietokirjailija

 

Lue lisää:

Keskustelua nimen alkuperästä: Lempäälä lienee lempeä

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?