
Kappeli sijaitsee Tervajärven leirikeskukselta erkaantuvan polun päässä. – On oikein hyvä, että kappeli on metsässä, hieman kätketty paikka. Silloin tänne pitää varta vasten tulla. Se parantaa elämystä, Lassi Viitanen kertoo. Kuva: Essi Nisonen
Mäntyjen ja kuusten välistä pilkottaa tumma, jyrkkäkattoinen rakennus. Jylhästä ulkomuodosta huolimatta tila on valoisa. Luonnonvaloa virtaa katon valoaukosta ja suuri ikkuna ohjaa katseen järvelle.
Rakennus on Lempäälän Tervajärven vastavalmistunut leirikappeli. Seurakunnan leirikeskuksen yhteydessä oleva kappeli vihittiin käyttöön viime lauantaina 8. elokuuta.
Näyttävä osa kappelia on sisäkaton kaareutuva puupalkisto.
– Kappelista haluttiin mahdollisimman muunneltava ja pelkistetty tila. Se voi olla leirikoulun opetustila tai toimia vihkitilana. Sen tuli olla aikaa kestävä ratkaisu, kertoo kappelin suunnitellut arkkitehti SAFA Lassi Viitanen.
– Samalla se on esteettisesti kaunis ja kirkolliseen kontekstiin kytkeytyvä rakennus. Järvi on vieressä, joten kappelissa voi nähdä venemäisyyttä. Toisille sisätilan ristikkopalkisto voi tuoda mieleen kalan, evankelisluterilaisen seurakunnan symbolin, Viitanen avaa.

Kappelin modernista ilmeestä vastaa lempääläislähtöinen arkkitehti Lassi Viitanen. Kuva: Katariina Rannaste
Arkkitehtitoimisto NOANissa osakkaana työskentelevä Lassi Viitanen on lempääläislähtöinen ja käynyt Tervajärvellä rippikoulun. Kappeliin hän on tyytyväinen, eikä suotta. Rakennus on rakennusteknisesti kiinnostava, ehkä jopa ainutlaatuinen.
– Arkkitehtoninen twisti on siinä, etteivät sisäkaton palkit ole suoria, vaan ne kaareutuvat. Palkit ovat seitsemänmetrisiä. Mittakaava on teollinen, mutta tekemisessä on vaadittu puusepäntyön tarkkuutta, Viitanen kuvaa.
Leirikappeli on myös hieno näyte vapaaehtoistyöstä; kappeli on suunniteltu ja rakennettu pitkälti talkootyönä.
– Kappelin ovat mahdollistaneet yksittäiset ihmiset, jotka ovat olleet sitoutuneita projektiin, Lassi Viitanen korostaa.
Kappelia ryhdyttiin suunnittelemaan Tervajärvelle jo 2010-luvun alussa, jolloin hanke käynnistyi riihikirkon nimellä. Kappeli aiottiin aluksi tehdä tavallisena rakennustyönä, mutta suunnitelmia jouduttiin muuttamaan tiukan budjettiraamin vuoksi.
Vuonna 2016 kappeli päätettiin tehdä kokonaan talkootyönä, ja sille asettaa projektiryhmä.
Projektin aikana Lassi Viitanen on kuullut epäilyjäkin, valmistuuko kappeli koskaan.
– Mutta tämän osalta pätee sanonta, että hiljaa hyvä tulee. Kun pieteetillä tekee, ottaa se aikansa, hän toteaa.

Valo kappelissa on lämmin. Ikkuna toimii alttaritauluna. Näyttävän puupalkiston valmisti turkulainen Late-Rakenteet Oy. Kuva: Essi Nisonen
Kappeli on rakennettu siperianlehtikuusesta ja kuusesta. Vesikatteena on lautakate, joka on tervalla käsiteltyä siperianlehtikuusta. Sisätila on kuultokäsiteltyä kuusta.
– Rakennus haluttiin kesäkäyttöön, muulloin se on kylmänä tilana. Kappeli on rakennettu niistä lähtökohdista, että se olisi mahdollisimman pitkäikäinen. Esimerkiksi kalusteet ovat siperianlehtikuusta, joka kestää kosteutta ja pakkasta homehtumatta. Saarnastuoli ja penkit on tehty mittatilaustyönä, Lassi Viitanen kertoo.
Kappelissa on sähköt ja lattialämmitys, ja esimerkiksi sähköpääkeskus on piilotettu kappelikävijöiden silmistä.
– Pieni tila vaatii minimalismia, Viitanen toteaa.
– Rakennuksen tarkoitus tuodaan esiin pienillä eleillä. En halunnut perinteistä isoa ristiä katolle, koska mielestäni rakennuksen muodon pitäisi kertoa, että tänne voi tulla hiljentymään. Kappelin toinen tavoite on yhteisöllisyys ja ilo porukassa. Täällä voi järjestää vihkimisiä ja kastetilaisuuksia. Täällä pitäisi voida hiljentyä ja iloita, ja minusta ne tavoitteet on saavutettu hyvin, hän pohtii.
- Kuva: Essi Nisonen
- Kuva: Essi Nisonen
- Kuva: Essi Nisonen
- Kuva: Essi Nisonen
- Kuva: Essi Nisonen
- Kuva: Essi Nisonen
Viimeisimmät kommentit