Ikä ja taustasairaudet moninkertaistavat koronaan sairastuneiden sairaalahoidon tai kuoleman riskin

Taustasairaudet lisäävät iäkkäämpien tartunnan saaneiden kuoleman riskiä.

Ikä ja taustalla olevat sairaudet lisäävät huomattavasti koronatartunnan saaneen riskiä joutua sairaalahoitoon tai kuolla. Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti yli 70-vuotiaat sekä ne, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus.

– Ikä lisää selvästi tartunnan saaneiden riskiä kuolla, vaikka ei olisikaan taustasairauksia. Iäkkäämmillä taustasairaudet lisäävät riskiä vielä entisestään, sanoo THL:n tutkimusprofessori Markku Peltonen.

THL on selvittänyt koronaan sairastuneiden sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta Tartuntatautirekisterin, Hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan erityiskorvaustietojen avulla.

 

Tänä syksynä positiivisen koronatestin tehneet ovat olleet nuorempia kuin keväällä. Keväällä positiivisen tuloksen saaneiden keski-ikä oli 48 vuotta ja syksyllä 38 vuotta. Tämä johtuu osin testauskäytännöistä, sillä keväällä testikapasiteetti oli rajallinen ja testejä tehtiin tuolloin harvemmille.

Koko vuonna kaikista tartunnan saaneista 9 prosenttia on ollut yli 70-vuotiaita, kun koko aikuisväestössä heitä on 20 prosenttia.

Tartunnan saaneissa on melkein saman verran miehiä ja naisia. Miehet kuitenkin joutuvat teho-osastolle vakavan koronataudin vuoksi ja kuolevat tautiin naisia useammin. Tarkastelluista taustasairauksista yleisimmät ovat diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja verenpainetauti.

– Riskiryhmien, kuten yli 70-vuotiaiden sekä taustasairauksia omaavien suojeleminen on edelleen tärkeää vakavien koronatapausten ehkäisemiseksi. Tässä onnistuttiin keväällä suhteellisen hyvin, Peltonen toteaa.

 

Kuolleisuus on vähäistä alle 50-vuotiailla niin koko väestön tasolla kuin koronatartunnan saaneilla. Taustasairaudet, kuten vaikea-asteinen sydänsairaus, vakava keuhkosairaus tai diabetes, eivät merkittävästi lisänneet alle 50-vuotiaiden tartunnan saaneiden riskiä kuolla koko väestöön verrattuna.

Taustasairaudet lisäsivät kuitenkin tätä iäkkäämpien tartunnan saaneiden kuoleman riskiä. Korkea ikä lisäsi selvästi koronaan sairastuneiden riskiä kuolla myös niillä, joilla ei ollut taustasairauksia. Kaikkiaan kuolleisuus 30 päivän kuluessa positiivisesta testistä oli 70–74-vuotiailla lähes 10 prosenttia ja 75–79-vuotiailla jo yli 25 prosenttia.

Tulokset pohjautuvat Tartuntatautirekisteriin ilmoitettuihin varmistettuihin tapauksiin. Kevättä ja syksyä tarkasteltiin niin, että ennen 30.6.2020 ilmoitettuja tapauksia verrattiin tämän jälkeen raportoituihin.

Hoitoilmoitusrekisterin ja Kelan erityiskorvausoikeustietojen perusteella selvitettiin vakavan koronataudin riskiä lisäävien sairauksien määrää. Taustasairaudet tunnistettiin 5 vuoden ajalta ennen positiivista koronatestin tulosta joko sairaalahoitona tai lääkkeiden erityiskorvausoikeustiedon perusteella.

Huomioitavaa on, että kaikkien sairauksien vakavuusastetta ei pystytä määrittelemään pelkkien käyntidiagnoosien ja lääketietojen perusteella, eli kaikkia vakavan koronainfektion riskitekijöitä ei ole voitu ottaa huomioon laskelmissa.

Positiivisen diagnoosin jälkeistä sairaala-, tehohoito- tai kuolinriskiä verrattiin muun väestön riskiin ikäryhmittäin ja taustasairauksien mukaan. Vastaavat tiedot määritettiin koko väestölle. Tulokset rajattiin yli 20-vuotiaisiin.

Tarkastelun kohteena olleet taustasairaudet olivat sydän- ja verisuonitaudit, verenpainetauti, diabetes, astma ja krooniset keuhkosairaudet, maksan tai munuaisten vajaatoiminta sekä vastustuskykyä heikentävät sairaudet/lääkitykset, mukaan lukien sidekudossairaudet ja reuma.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?