Lapsiperheiden suosiossa oleva Sulkolan, Maakalan ja Miemolan alue on viime vuosina kasvanut useiden uusien kerros-, rivi- kuin omakotitalojenkin myötä useilla sadoilla uusilla asukkailla ja asuntoja rakennetaan alueelle jatkuvasti lisää. Kevyenliikenteen yhteydet alueelta Lempäälän keskustan suuntaan eivät kuitenkaan ole seuranneet tätä kehitystä. Tällä hetkellä alueen ainoa kevyenliikenteen reitti kulkee mutkaista, kapeahkoa ja rautatien alituksen vuoksi mäkistä Sulkolantien kevyenliikenteen kaistaa pitkin. Keskusta-alueen osayleiskaavaan on merkitty kevyenliikenteen reitti Turuntien länsipuolelle Sulkolantien ja keskustan välille. Tämä reitti parantaisi ja lyhentäisi merkittävästi Sulkolan, Maakalan ja Miemolan alueen asukkaiden kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia keskustan suuntaan.
Turuntien leveähköjä pientareita kulkien kyllä periaatteessa pääsee kulkemaan, mutta kun autojen nopeusrajoitus vieressä on 70 km/h, niin kevyenliikenteen kulku siinä ei ole kovin miellyttävää eikä etenkään turvallista. Oikaisu Turuntietä pitkin kuitenkin lyhentää matkaa Sulkolan, Maakalan ja Miemolan alueelta Virta-kampukselle lähes kilometrin, joten opiskelijat tuota reittiä luonnollisesti käyttävät, vaikka kevyenliikenteen väylä puuttuukin. Vaaratilanteita kuitenkin syntyy, etenkin näin pimeänä vuodenaikana.
Halkolannotkoon Turuntien ja Valkeakoskentien viereen on myös tulossa kaikenikäisten lähiliikuntapaikka. Puiston suunnitteluun ja rakentamiseen on hyvinvointilautakunnassa myönnetty varoja jo tälle ja ensi vuodelle. Kulkiessaan puistoon skeittaamaan, pelaamaan tai mitä ikinä siellä aikanaan voikaan tehdä, Sulkolan, Maakalan ja Miemolan alueella asuvat nuoret tuskin lähtevät kiertämään Viialantien/Tampereentien kautta. Sen sijaan he todennäköisesti oikaisevat Turuntietä pitkin ja sen poikki, koska se puolittaa matkan. Toinen vaihtoehto on se, että he eivät viitsi lähteä puistoon ollenkaan. Sivistys- ja hyvinvointilautakuntien päätösten mukaan yhtenä asiana Halkolannotkon suunnittelussa tulee huomioida ”turvallisten ja esteettömien kulkuyhteyksien varmistaminen”. Kulku Halkolannotkon puistoon kanavan eteläpuolelta ei täytä tätä vaatimusta ilman kevyenliikenteen reitin rakentamista Turuntien varrelle.
Valmistuvan Lempäälä-talon myötä keskustan painopiste siirtyy yhä enemmän junaradan itäpuolelle. Vaikka Sulkolan, Maakalan ja Miemolan alue sijaitsee vain noin 1–3 km:n päässä keskustasta, ei sieltä ole näppärää kevyen liikenteen reittiä kunnan keskustaan. Kapea ja mäkinen kevyenliikenteen kaista Sulkolantietä pitkin tuo ylimääräistä kiertoa ja junaratakin täytyy alittaa/ylittää kahdesti. Kun kävelylle tai pyöräilylle ei ole kätevää ja luontevaa reittiä, käytännössä ainoa varteenotettava vaihtoehto asioida kunnan keskustassa on oma auto. Matka Sulkolantieltä Turuntien alittavan sillan kohdalta esimerkiksi Lempäälä-taloon on tällä hetkellä noin 1 500 m. Turuntien vierellä kulkeva kevyenliikenteen väylä lyhentäisi matkaa noin 400 m eli lähes kolmanneksen ja poistaisi siis rautatien alitukset/ylitykset. Tämä houkuttelisi enemmän alueen asukkaita kulkemaan keskustassa ilman autoa, koska bussitkaan eivät kulje Viialantien itäpuolella. Nyt kynnys lähteä pyöräillen tai kävellen asioimaan kunnan keskustaan on korkea, kun reitti ei ole kovin kätevä eikä houkutteleva. Reitin nykyistä kätevyyttä voisi mielestäni verrata siihen, että Lempäälän keskustasta Tampereen suuntaan vievää moottoritieliittymää 35 ei olisi, vaan autolla pitäisi Lempäälästä Tampereelle kiertää Valkeakoskentien ja moottoritieliittymän 34 kautta.
Tämä uusi kevyenliikenteen reitti Turuntien varteen vaatisi toki sillan kanavan ylitykseen, mikä arvatenkin nostaisi rakentamisen kustannuksia oleellisesti. Kuitenkin panostukset asukkaiden liikkumismahdollisuuksiin maksavat terveyskulusäästöinä itsensä ajan saatossa kyllä takaisin. Tällä hetkellä kanavan ylitykseen on kevyelle liikenteelle ainoastaan yksi reitti eli Tampereentien silta. Uusi silta hyödyttäisi siten kaikkia keskusta-alueen asukkaita, etenkin mikäli sillalta olisi yhteys molemmin puolin kanavaa kulkeville kävelyteille, kuten järkevää toki olisi. Tämä mahdollisuus lisäisi kanavanvarsien virkistyskäyttöä. Nyt, kun kanavan ylityspaikkoja on vain yksi, jäävät kanavanvarret vajaakäytölle.
Uutta kevyenliikenteen väylää ei kuitenkaan kannattaisi tehdä vain Sulkolantieltä Valkeakoskentielle tai Lemponkadulle asti, vaan se voisi alkaa jo Mattilasta ja jatkua ainakin Katepalintielle ja miksei Sarvikkaantien vierustaa Kuljuntielle saakka. Lemponkadun ja Katepalintien välilläkin ainoa kevyenliikenteen reitti kulkee Tampereentietä pitkin. Toki sieltä täältä kierrellen ja puikkelehtien pääsee myös Tunnelitien kautta Kenttätielle ja edelleen Rypyntien kautta Pappilantielle. Turuntien vierustaa kulkeva kevyenliikenteen reitti Lemponkadun ja Katepalintien välillä toisi kuitenkin selkeän vaihtoehdon mielekkäälle kuntoilulenkille ja parantaisi myös Ahtialan asukkaiden kevyenliikenteen yhteyksiä keskustaan. Tämän kevyenliikenteen reitin myötä myös Hääkiven virkistyskäyttömahdollisuuksia voisi edelleen kehittää. Se kun vaatisi kyllä sen, että sinne pääsisi muutenkin kuin vain autolla.
Kuitenkin turvallisen kulkemisen takaaminen paljon kasvaneelta ja edelleen kasvavalta Sulkolan, Maakalan ja Miemolan alueelta Virta-kampukselle sekä tulevaan Halkolannotkon lähiliikuntapaikkaan olisi ehdottoman tärkeää. Turuntietä pitkin kuitenkin oikaistaan, oli siinä tarjolla turvallista kulkua tai ei. Täten kevyenliikenteen reitti ainakin Sulkolantien ja Valkeakoskentien/Lemponkadun välille Turuntien vierelle tulisi rakentaa pikimmiten. Koska tämä reitti löytyy jo voimassa olevasta osayleiskaavasta, sen voisi toteuttaa nopeastikin. Turuntie on valtion tie, mutta ilman Lempäälän kunnan toimia ja rahoja valtio ei kyllä tätä kevyenliikenteen väylää rakenna. Olenkin tehnyt kuntalaisaloitteen Turuntien kevyenliikenteen reitistä Sulkolantieltä Lemponkadulle, jonka voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa www.kuntalaisaloite.fi valitsemalla etusivulta kunnaksi Lempäälän.
Perttu Koivulahti
