Jäät ovat monin paikoin vielä heikkoja – Joulukuussa hukkui 10 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena

Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, että jää pettää. Kuva: LVS-arkisto/Erkki Koivisto

Koronavuosi oli petollinen jäällä liikkujille. Mittaushistorian lämpimin vuosi, lisääntynyt luonnossa liikkuminen sekä heikot jäät lisäsivät merkittävästi jäihin vajoamisen seurauksena hukkuneita, arvioi Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH).

SUH:in keräämien ennakkotietojen mukaan joulukuussa hukkui 10 ihmistä. Hukkuneista yhdeksän oli miehiä ja heistä kaikki hukkuivat jäihin vajoamisen seurauksena. Joulukuun hukkumiskuolemista tapahtui neljä Itä-Suomessa, kolme Länsi- ja Sisä-Suomen alueella, kaksi Pohjois-Suomessa ja yksi Lapin alueella.

Kaikkiaan viime vuonna hukkui 113 ihmistä. Heistä jäihin hukkui 28 ihmistä, mikä on 22 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Edellisen kerran jäihin hukkuneiden määrä nousi yhtä korkeaksi vuonna 2014.

Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton viestintäasiantuntija Niko Nieminen muistuttaa, että jäälle lähtöä on syytä harkita tarkkaan. Vanha mantra – järki jäällä, toimii edelleen.

– Vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttavat jäätilanteeseen. Tämän takia koko maassa on varottava heikkoja jäitä. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Ylipäätään jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää, Nieminen sanoo.

 

Turvallisen jäällä liikkujan muistilista:

  • Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
  • Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät Suomessa eri tahtiin. Sisävesien jäätilanteesta löytyy tietoa Suomen ympäristökeskuksen ja merialueen jäätilanteesta Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Kansalaishavaintoja voi lisäksi katsoa Järviwikistä.
  • Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 5–10 cm yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 cm paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
  • Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
  • Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?