Sääksillä ennätysvuosi Lempäälässä – viikkokausien hellejakso rankka kokemus sääksen poikasille ja rengastajille, dronekin avuksi

Viikkokausien hellejakso oli koettelemus sääksen poikasillekin. Sääksen pesältä on aina upeat näkymät, sillä pesä on puun ylimmässä latvassa esteettömällä näkymällä ympäristöön. Lempäälässä oli tänä kesänä seitsemän sääksen pesintää, Vesilahdessa kolme. Kuva: Keijo Ruuskanen

Vuodesta 1971 jatkunut valtakunnallinen sääksikannan seurantaprojekti osoittaa kalakotkien voivan varsin hyvin. 50 vuoden seurannan aikana sääksikanta on kasvanut, laji on palannut hiljalleen pesimään vesien äärelle ja saariin, mutta laji on edelleen riippuvainen rengastajien tekemistä tekopesistä.

Sääksitutkimukseen osallistuu noin 200 rengastajaa koko maassa ja tutkimuksen piirissä on yli 700 pesää.

Koko maan pesimäkannaksi arvioidaan 1100–1350 paria ja Pirkanmaalla 120–140 paria.

 

Lempäälässä on vuosien 1974–2021 aikana rengastettu kaikkiaan 292 sääkseä, Vesilahdessa 77 ja Valkeakoskella 476. Eniten sääksiä Pirkanmaan kunnista pesii Kangasalla.

Tänä vuonna Lempäälässä sääksi pesi ennätyksellisesti seitsemässä Keijo Ruuskasen rakentamassa tekopesässä.  Vesilahdessa sääksen pesintöjä oli kolme.

Tekopesien merkityksestä käyvät Lempäälän sääksipesinnät esimerkiksi. Vesilahden Saastonkulmalle sääksipari palasi pesimään 50 vuoden tauon jälkeen Hannu Simolan ja Ilmari Häkkisen rakentamaan tekopesään.

Sääksi on tavallaan tekopesien vanki, sillä jo puolet maan sääksikannasta pesii rengastajien rakentamissa tekopesissä. Nykyajan nuorissa talousmetsissä on vähän riittävän suuria ja vahvaoksaisia honkia, jotka kannattaisivat puun latvassa olevaa valtaisaa risulinnaa, mutta ammattilaisten rakentamat tekopesät eivät putoa syysmyrskyissäkään.

 

Aikoinaan sääksiä vihattiin ”kalarosvoina” ja vielä viime vuosisadalla sääksestä maksettiin tapporahaa.

Nykyään sääksi nauttii arvostusta ja suojelua kalastajienkin parissa kalavesien kiistattomana kuninkaana, sillä sääksen saaliskalat ovat toisarvoisia lahnan lisuja, tuppihaukia, ruutanoita ja särkiä. Saaliskalojen keskikoko on noin 300 g. Sääksen ravinto koostuu yksinomaan kaloista.

Sääksen saalistus, omaperäinen tapa syöksymällä kalan kimppuun suoraan ilmasta on mieliinpainuva kokemus. Aina miettii, kuinka linnun keho kestää jatkuvaa rajua ja vauhdikasta sukellusta, jota toistetaan tuhansia kertoja joka vuosi, kymmeniä sukelluksia päivittäinkin.

Tavallisimmin sääksen näkee kalastuslennoillaan Ahtialanjärvellä ja Vesilahden Vähäjärvellä, mutta monesti kalastuslennot suuntautuvat myös Kangasalan Pohtiolammelle, jossa sääksien kalastusta ravintolammikoilta voi seurata ja kuvata sääksikeskuksen piilokojuista sääksiä häiritsemättä.

 

Koville joutuivat viikkokausien helteessä sääksen pojat, eikä helpolla päässyt rengastajakaan:

– Kävin rengastamassa 13.7. Saastonkulman tekopesältämme kolme sääksen poikasta. On rankkaa hommaa näin vanhalle ihmiselle. Kävelyä pesälle, tolppakengilla puuhun, rimpuilua tekopesän alla ja rengastusta. Puolitoista tuntia otti ja hikinen olo kuin olisi järvessä uitettu ja mittarissa vain + 26 astetta. Ei näitä jaksa päivässä kovin montaa kiipeillä näillä keleillä, Hannu Simola huokaili.

Helteistä huolimatta Hannu Simola rengasti sääksen poikasia vielä myös Hämeenkyrössä ja Sastamalassa.

Muutamat sääksen pesinnät Hannu Simola ja Rami Marjamäki varmistivat dronella, kameralla varustetulla pienoislennokilla.

Moni sääksen pesä on niin vaikeasti kiivettävän puun latvassa, jonne ei turvallisuussyistä kokeneenkaan rengastajan ole syytä kavuta.

 

Sääksinaaras jättää lentokyvyn saavuttaneet poikaset koiraan ruokittavaksi ja lähtee tankkaamaan itseään muuttokuntoon oltuaan pesintäajan poikasten kanssa pesällä. Koiras on yksin vastannut naaraan ja poikasten ruokinnasta. Naaras lähtee muutolle poikasia ja koiraita aikaisemmin.

Viime viikonvaihteessa oli hauska seurata Laukon sääksen pesää, jossa emo yritti rohkaista kahta jo aikuislinnun kokoista poikastaan ensi lennolleen. Vanha lintu, ilmeisesti koiras pomppi pesästä muutaman metrin korkuisia hyppyjä ilmaan kala kynsissään ja teki poikasille malliksi pieniä lentokoukkauksia pesän ympärillä.

 

Pian on poikastenkin rohkaistuttava pesältä lentoon, sillä muutolle lähdetään jo elokuun lopussa tai syyskuun alkupuolella kohti Afrikkaa. Nopeimmat nuoret sääkset ovat Saharan eteläpuolella jo syyskuun alussa.

Sääksien keskeinen talvehtimisalue on Saharan ja Guinean lahden välinen leveä kaista Senegalista Kameruniin.

Omalla tekopesälläni kahdesti pesinyt satelliittisääksi Victoria talvehti Senegalissa.

 

Lue myös:

Tuulihaukalla hyvä pesimäkesä − Lämmin kesä suosi mehiläishaukkojen pesintää

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?