Vesilahden Narvassa valmistuu olutta kahden naisen voimin: ”Narva ansaitsee oman panimonsa” – katso myös makutestin voittaja

22.08.2021 09:00

Narvan Kyläpanimo ei juokse trendien perässä, vaan tavoitteena on palauttaa ihmiset takaisin kiireettömään maalaismaisemaan. Kuva: Sara Valli

Sara Valli ja Maija Huttunen ovat pyörittäneet Narvan Kyläpanimoa vuodesta 2017 lähtien. Panimo on tamperelaisen Brewcats-kiertolaispanimon lisäksi ainoa täysin naisomisteinen panimo Suomessa, eli Narvan Kyläpanimo on ainoa kiinteä naisomisteinen panimo Suomessa.

– Usein meitä lähestytäänkin kysymyksellä ”missä ovat ne miehet, jotka tekevät oluet”, ja esimerkiksi meidän miespuolista kesätyöntekijää puhutellaan usein aluksi panimomestarina ennen kuin hän ehtii meidän hihittäessä korjata asian, Sara Valli sanoo nauraen.

Sara Valli on Narvan Kyläpanimon toinen omistaja. Hän pitää usein panimopuotia auki panimokoira Rommin kanssa. Kuva: Maija Huttunen
Maija Huttunen on panimon toinen yrittäjä. Huttunen on ammatiltaan alunperin merigeologi ja liikkuu päivätyökseen vesillä. Kuva: Maija Huttunen

Idea panimon perustamisesta lähti, kun Valli ja Huttunen halusivat tehdä itselleen mieluista olutta. Heidän mukaan ”pienpanimobuumin” alussa muotiin tulivat voimakkaasti humaloidut oluet, joiden suuri ystävä kumpikaan ei ollut.

– Halusimme lähteä rakentamaan meille sopivia makumaailmoja, pehmeyttä ja luoda kokonaisvaltaisia elämyksiä, he kertovat.

Vallin ja Huttusen tavoitteena on tarjota olutta, joka vie ihmisen maalaismaisemaan ja takaisin yksinkertaisten asioiden äärelle. Vallin koulutus kulttuurihistoriassa on vaikuttanut panimon brändin muotoutumiseen.

– Oluella on kulttuurissamme vahva ja moniuloitteisen merkityksellinen asema. Sen historia kietoutuu vahvasti yhteisöllisyyden ympärille. Ylityöllistettyinä naisina meillä itsellämmekin on ehkä kaipuu rauhallisempaan elämään, Sara Valli kertoo.

– Narvan kylä on myös ympäristö, joka soveltuu näyttämöksi tälle idyllille. Maanviljely, talkootyöt ja yhteisöllisyys on täällä edelleen hyvin voimissaan. Ennen kieltolakia jokaisella kylällä oli oma panimonsa, mutta sen jälkeen vain muutama jäi voimiinsa. Yritämme luoda paluuta vanhaan perinteeseen, Narva ansaitsee oman panimonsa, Maija Huttunen jatkaa.

Oluen valmistus alkaa viljan puimisesta, kuivattamisesta, minkä jälkeen se toimitetaan mallastamoille. Mallastuksessa viljan sisältämä tärkkelys muunnetaan muotoon, jossa panimoprosesissa siitä saa irti oleellisia käymiskelposia sokereita. Kuva: Aliisa Salminen

Narvan Kyläpanimon oluen maltaat ovat pääosin kotimaista tuotetta Lahdessa sijaitsevalta Viking Malt -mallastamolta. Erikoismaltaita, joita ei voi saada Suomesta, toimitetaan myös ulkomailta.

– Laajennamme ensi talvena toimintaa myös panimon viereiselle tontille ja siirrymme kokoaikaisiksi yrittäjiksi. Laajennuksen yhteydessä haluamme ottaa lähituottajien raaka-aineita toimintaan mukaan niin paljon kuin mahdollista, Valli selittää.

Lähiruoka-arvon lisäksi yritys tavoittelee myös hiilineutraaliutta. Vallin ja Huttusen mukaan luonto on tärkeä osa heidän oluiden kuvastoa.

Maltaat kerätään eri oluiden reseptiikan mukaisesti, minkä jälkeen ne rouhitaan. Vaaleista perusmaltaista irtoaa eniten käymiskelposia sokereita, ja ne ovat kaikkien oluiden perusrunko. Mitä tummemmaksi maltaat menevät, sitä enemmän niistä saadaan värejä ja makuja. Tämän jälkeen alkaa mätkääminen, eli rouhittu mallas sekoitetaan veteen ja kierrätetään vettä läpi maltaasta. Sitten niin sanottu mätki nostetaan pois, ja jäljellä jäävää nestettä sanotaan vierteeksi. Vierre keitetään ja tällöin siihen lisätään halutut humalat ja mausteet. Kuva: Sara Valli
Keittämisen jälkeen vierre jäähdytetään mahdollisimman nopeasti ja siirretään käymisastiaan noin 20-asteisena. Samalla se ilmaantuu. Lopuksi käymistankissa olevaan vierteeseen lisätään hiiva, joka tuottaa vierteessä olevista sokereista alkoholia ja hiilidioksidia. Olut on valmista, kun hiiva on käyttänyt käymiskelpoiset sokerit pääasiallisesti pois. Viimeisenä juoma vielä hiilihapotetaan ennen pullotusta. Kuva: Sara Valli

Vallin ja Huttusen visio tulevaisuudesta on kehittää suomalaista ja narvalaista olutkulttuuria sekä luoda jotain uutta. He haluavat myös vastata koronapandemian myötä yleistyneeseen kotimaanmatkailun intoon.

– Uusien tilojen myötä meillä on mahdollisuus tehdä enemmän. Haavena olisi perustaa panimon yhteyteen oma pubi, eli tap-room, joka elävöittäisi maaseutua ja ihmiset pääsisivät juomaan hyvin tuoretta olutta, he kertovat.

Molemmat tekivät panimotyötä ensimmäisinä vuosina omien töidensä ohella – omien sanojensa mukaan yleensä öisin ja ”rakkaudesta lajiin”. Tuotteet myytiin usein äkkiä loppuun, mikä oli samalla upeaa, mutta samalla iso harmi molemmille.

– Tuotteista ja brändistä saatu palaute on ollut hyvää. Ihmiset kaipaavaat juurevuutta, ja sitä panimomme on. Emme yritäkään olla liian moderneja tai muodikkaita, vaan rehellisesti sekä täydellä sydämellä juuri sitä, mitä olemme, yrittäjät toteavat.

Valmista tuli! Olut on valmis nautittavaksi. Kuva: Sara Valli