Ehdokkaan eri asioita koskevien näkemysten vastaavuus äänioikeutetun omien näkemysten kanssa nousi painoarvoltaan ylivoimaisesti merkittävimmäksi tekijäksi ehdokasvalinnassa. Tätä painottaa lähes neljä viidestä (77 %) äänioikeutetusta. Reilu kolmannes painottaa valinnassaan ehdokkaan puoluetta (38 %), tasa-arvoista suhtautumista eri väestönosiin (37 %) ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemusta (35 %). Kuva: Uutismedian liitto
Sanomalehdet ovat ylivoimaisesti tärkein media, kun suomalaiset hakevat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi tammikuussa 2022 pidettäviin ensimmäisiin aluevaaleihin. Tämä selviää IRO Researchin tekemästä tutkimuksesta.
Aluevaaleissa varmasti tai melko varmasti äänestävistä 56 prosenttia aikoo hakea tietoa äänestyspäätöksensä tueksi painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Toiseksi eniten tukea haetaan televisiosta (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut 37 %) ja kolmanneksi eniten painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä (34 %). Neljännelle sijalle sijoittuvat aluevaaleissa ehdokkaina olevien omat verkkosivut (31 %) ja viidenneksi asuinkunnan ylläpitämät verkkopalvelut (23 %).
Harvempi kuin joka viides äänestämään aikova arvioi hakevansa tukea päätökselleen puolueiden verkkosivuilta, jaettavista mainoksista, radiosta, aikakauslehdistä, Googlesta, keskusteluista ehdokkaiden kanssa tai sosiaalisesta mediasta.
Saman tutkimuksen mukaan suomalaisista 62 prosenttia ilmoittaa seuraavansa säännöllisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita koskettavien asioiden uutisointia painetuista tai digitaalisista sanomalehdistä. Toiseksi eniten näitä aluevaltuustoissa päätettäviä asioita seurataan televisiosta (tv-kanavat tai niiden verkkopalvelut 47 %) ja kolmanneksi eniten painetuista tai digitaalisista kaupunkilehdistä (36 %).
Medioiden verkkosivuilla ennen aluevaaleja julkaistavat vaalikoneet kiinnostavat kokeilemaan, kuka ehdokkaista olisi sopivin. Erittäin todennäköisesti medioiden vaalikonetta ilmoittaa kokeilevansa äänestämään aikovista suomalaisista 45 prosenttia ja melko todennäköisesti 28 prosenttia. Kokeiluhalukkaimpia ovat alle 45-vuotiaat, mutta yli 65-vuotiaistakin joka toinen on kiinnostunut kokeilemaan vaalikonetta.
Tutkimuksessa selvitettiin, kuinka hyvin aluevaalien merkitys ymmärretään. Lähes puolet (45 %) kaikista äänioikeutetuista ja lähes kaksi kolmesta (63 %) 18–24-vuotiaasta vastasi, ettei ole kovin hyvin perillä, mistä vaaleissa on kysymys.
− Jos valittavien päätöksentekijöiden merkitystä jokaisen suomalaisen arkeen, terveyteen ja muuhun hyvinvointiin ei tuoda ymmärrettäväksi, odotettavissa on äänestysprosentin jääminen hälyttävän alhaiseksi ja siten hyvinvointiimme liittyvän demokratian heikkeneminen, toteaa tutkimuksen teettäneen Uutismedian liiton markkinointi- ja tutkimusjohtaja Sirpa Kirjonen.
