Ilotulitteet sisältävät useita kemikaaleja, jotka heikentävät ilmanlaatua uudenvuodenyönä erityisesti tyynellä säällä. Pienhiukkasten määrä voi olla paikallisesti jopa kymmenkertainen normaaliin verrattuna.
Ilmansaasteiden lisäksi ilotulituksista aiheutuu melusaastetta, joka saattaa pelottaa ja stressata herkkäkuuloisia ihmisiä ja lemmikkejä. Haittoja voi vähentää ampumalla ilotulitteita syrjäisillä ja aukeilla paikoilla ja vain sallittuina aikoina uudenvuodenaattona kello 18–02.
Ilotulituksista syntyy paljon hiukkasia. Sen vuoksi ilotulitteet heikentävät ilmanlaatua uudenvuodenyönä erityisesti, jos on tyyntä ja pakkasta. Tuulisella säällä ilmansaasteet laimenevat nopeammin.
– Tyynellä säällä pienhiukkasten pitoisuudet voivat uudenvuodenyönä kohota hyvinkin korkeiksi. Viime uutena vuotena mittasimme pitoisuuksina jopa noin 180 mikrogrammaa kuutiometrissä (µg/m³) tuntipitoisuuksia. Ilmanlaatu luokitellaan huonoksi, jos pienhiukkasten tuntipitoisuus on yli 50 µg/m³, sanoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen.
Ilotulitteiden savut eivät ole terveydelle hyväksi, joten niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää. Astmaa, muita kroonisia keuhkosairauksia tai sepelvaltimotautia sairastavien sekä lasten kannattaakin katsoa ilotulituksia etäältä.
– Jos haluaa katsella ilotulitteita, kannattaa välttää paikkoja, missä maanpinnan läheisyydessä on silmin nähtävää savua tai ilma haisee savulle, Manninen neuvoo.
Suomalaiset ampuvat vuodenvaihteessa taivaalle satojatuhansia kiloja ilotulitteita. Kappalemäärissä se tarkoittaa miljoonia yksittäisiä ilotulitteita. Niiden myötä ilmaan lentää myös valtavat määrät erilaisia kemikaaleja.
– Ilotulitteet sisältävät aina ruutia, joka koostuu rikistä, hiilestä ja kaliumnitraatista. Lisäksi ilotulitteissa käytetään mm. kuparia ja strontiumia, kertoo Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ylitarkastaja Jonas Sjelvgren.
Ilotulitteen väriefektit syntyvät kemikaaleista. Punaista väriä saadaan strontiumista tai litiumista, vihreää bariumista, violettia strontiumia ja kuparia sekoittamalla, oranssia kalsiumista, keltaista natriumista, sinistä kuparista, hopeaa alumiinista, titaanista tai magnesiumista.
Ilotulitteiden turvallisuuteen on kiinnitetty huomiota myös EU-tasolla, mm. siten että ilotulitteiden haitallisia aineita on rajoitettu EU-säädöksissä. Ilotulitteet eivät esimerkiksi saa sisältää lyijyä, ja ruudin määrää on rajoitettu.
– Ilotulittaminen on sallittua uudenvuoden aattona kuusi tuntia ennen vuodenvaihdetta ja kaksi tuntia sen jälkeen. Paukuttelua ei siis saa aloittaa heti kun ilotulitteet on hankittu, vaan pitää malttaa odottaa H-hetkeen saakka, Sjelvgren sanoo.
Monena päivänä jatkuva paukuttelu on sekä kiellettyä että vastuutonta. Esimerkiksi koirien omistajille on hankalaa, jos paukuttelua on useampana päivinä yllättäviin aikoihin, jolloin ei tiedä varoa ulkona liikkumista aran lemmikin kanssa. Koirat karkailevat helposti pelästyttyään yllättävää pauketta ja saattavat aiheuttaa vaaraa myös liikenteessä.
Monissa kaupungeissa ilotulitteiden käyttö on kiellettyä keskusta-alueilla. Rajoituksista saa tarkempaa tietoa pelastuslaitoksilta.
– Ilotulittamiseen kannattaa valita aukea paikka, joka on kaukana rakennuksista. Käyttöohjeet kannattaa lukea huolella ja tarkistaa niistä etukäteen myös suojaetäisyydet. Ilotulitteen ampujan on käytettävä suojalaseja ja niitä suositellaan myös ilotulituksen katsojille, Sjelvgren muistuttaa.
On muistettava myös kerätä ilotulitteiden aiheuttamat roskat vaikkapa seuraavana päivänä valoisan aikaan. Osa roskista on kierrätettäviä, esimerkiksi kartongit voi laittaa pahvinkeräykseen ja muoviosat muovinkeräykseen. Muut roskat kuuluvat sekajätteeseen.
Toimimattomat ilotulitteet voi palauttaa myyntipisteeseen tai maahantuojalle. Jos myyntipiste ei ole enää toiminnassa, voi ottaa yhteyttä maahantuojaan, joka antaa lisäohjeita. Maahantuojan tiedot löytyvät tuotteesta.
Viimeisimmät kommentit