Pirkanmaan vesillä on nyt poikkeuksellisen paljon kuhaa − Luvat kuntoon: Kalapassi esittelee kalapaikat ja -palvelut

Kalatalousneuvoja Ismo Kolari ja kuhavonkale. Kolari muistuttaa, että Pyhäjärven lisäksi Pirkanmaalla on monia muitakin hyviä kuhavesiä, kuten Kulo-Rautavesi, Näsijärvi, Roine, Ruovesi ja Tarjannevesi. Kuva: Ismo Kolarin kokoelma

 

Kuhaa on noussut hyvin viime talvikalastuskaudella. Pirkanmaan Kalatalouskeskuksen kalatalousneuvoja Ismo Kolarin mukaan on odotettavissa monenkokoista saaliskuhaa myös sulan veden aikana.

− Oikeastaan lähes kaikissa maakunnan isoissa ja keskisuurissa järvissä on hyvä tai erinomainen kuhakanta tällä hetkellä.

Alueen järvissä kasvaneet ja kasvussa olevat useat erityisen vahvat kuhaikäryhmät ovat seurausta 2010‒20-lukujen monista hellekesistä, jollaisina kuha tuottaa vahvoja poikasvuosiluokkia.

− Monet hyvät lisääntymisvuodet näkyvät saaliissa niin, että tyypillisen, noin kilon painoisen saaliskuhan ohella monikiloisia kuhia nousee yleisesti. Paikoin kuhasaaliit ovat olleet ennätysmäisiä. Isoja, viidestä yli kymmenen kilon painoisia kuhia, on raportoitu saadun saaliiksi parhaista kuhavesistä, kuten Pyhäjärvestä. Myös nyt alkanut avovesikausi 2022 näyttää erittäin lupaavalta kuhankalastajien näkövinkkelistä, Kolari sanoo.

Poikkeuksellisen lämpimän kasvukauden 2018 tuottama kuhasato ‒ josta odotetaan erityisen suurta ‒ alkaa jo näkyä muun muassa Pyhäjärven Säijän-Sorvanselällä, jossa nopeakasvuisimmat kuhayksilöt saavuttavat viidennen kasvukautensa lopulla noin puolen metrin pituuden ja 1,0‒1,5 kilon painon.

Kolari luettelee joitakin kuhan tärppipaikkoja Pyhäjärven vesistöissä Lempäälän-Vesilahden alueelta: Niitä ovat Toutonen, Vesilahden lahtivedet, Kierimonsalmi, Säijänselkä, Aniansalmi ja Luodonsaaren ympäristö. Pyhäjärven alueet Säijän-Sorvanseliltä ylävirtaan ja Vesilahden selät ovat hyviä.

− Lempäälä-Vesilahti-akselilla Pyhäjärven reittivesi on parasta kuha-aluetta aivan matalimpia lahtialueita lukuun ottamatta. Säijänselän-Palhonselän alue, Toutonen, Alhonselkä ja Kuokkalankosken alue ovat kuhavesiä parhaasta päästä, jonne vapaa-ajan viehekalastajan kannattaa kuhan perässä täällä päin suunnata, Kolari luettelee.

Hän myös muistuttaa Hahkalanvuolteen rauhoitusalueesta, jossa kalastus on kielletty tällä hetkellä: rauhoitusaika päättyy 21. kesäkuuta kello 00.00.

 

Seutukunnalta käydään paljon kalassa, sekä pilkillä, jigittelemässä että vieheuistelemassa, myös parin tunnin ajomatkan päässä rannikolla. Siellä saaliskuha painaa useimmiten kilon, puolitoista. Mistä johtuu, että saaliskalana saatavan kuhan koko (useimmiten seisovilla pyydyksillä) on täällä sisävesissä usein niin paljon suurempi kuin saaliskalat merivedestä?

− Merkittävimmät kasvuun vaikuttavat tekijät ovat lämpötila ja ravintotilanne. Sisävedet lämpenevät merivettä nopeammin ja pysyvätkin yleensä tasaisemmin lämpöisempinä. Näyttää vahvasti siltä, että merialueella kuhan ravintotilanne ei ole kuhien varttuessa niin hyvä kuin monissa järvissä, joissa kuhille löytyy paljon kalaravintoa ja kalat lihovat nopeasti. Saaristomerellä kuhat kyllä kasvavat kahden ensimmäisen elinvuotensa aikana lähes tulkoon samaan (noin 20 cm) kokoon kuin Pyhäjärvellä, mutta tämän jälkeen niiden kasvu hidastuu selvästi Pyhäjärveen verrattuna. Jos ravintokilpailu on suurta, kasvu heikkenee. Kun järvillä kuhat kasvavat paremmin, pyynnissä käytetään yleisesti harvempia verkkoja, jolloin saaliskalan keskikoko nousee luonnollisesti isommaksi.

Pirkanmaalla on voimassa yleinen kalastusasetuksen mukainen 42 cm kuhan alamitta.Kyrösjärvellä alinta pyyntimittaa on laskettu 37 cm:iin vuosille 2020-24. Längelmävedellä ja Vesijärvellä alamittana on 45 cm, mikä koskee viehekalastusta paikallisilla yhtenäisluvilla. Merellä alamitta on myös yleinen 42 cm. Siitä poikkeuksena on Suomenlahden ulkopuoliset alueet, joissa alamitta on 40 cm kaupallisille kalastajille.

Ismo Kolari kehottaa vapaa-ajan viehekalastajaa kokeilemaan kalaonneaan myös Kuokkalankoskilla Lempäälässä:

− Koskilta voi tärpätä kuha, ahven, hauki, kirjolohi, taimen ja harjus. Siimaa saattaa kiristää joskus myös made tai ankerias. Lisäksi alueella voi törmätä hyvänä päivänä jopa isoon karppiin tai aika usein koko joukkoon erilaisia muita särkikaloja.

 

Pirkanmaan keskeiset kalastuskohteet sekä kalastusmatkailupalvelut on esitelty kalatalouskeskuksen uudessa Kalapassi 2022‒23 -esitteessä. Kaikilta maakunnan isoimmilta järviltä löytyy usealla vavalla kalastukseen laajat viehekalastuksen yhtenäislupa-alueet, joille edullisen kalastusluvan saa lunastettua joko kalapassi.fi-verkkokaupasta tai Kalapassin käteismyyntipisteistä. Kalapassi.fi -palvelussa on tarjolla laaja valikoima myös osakaskuntien ja muiden tahojen myymiä lupia.

Valtion kalastonhoitomaksu on lunastettavissa osoitteesta eräluvat.fi ja R-kioskeista.

Pirkanmaan kalapaikat ja kalastusmatkailupalvelut on esitelty verkossa osoitteessa kuhamaa.fi.