Silmäterällä tarkoitetaan silmän keskiosaa, mykiötä, linssiä. Silmäterä on ihmisellä hyvin herkkä ja arka kohta. Sitä täytyy suojella ja varjella iskuilta. Silmäterä on tie ihmisen sisimpään. Silmät ovat sielun peili, sanotaan.
Raamatussa puhutaan Mooseksen kirjoissa Jumalan silmäterästä ja sillä tarkoitetaan Jumalan omaisuuskansaa, Israelia. Ajatus Jumalan omaisuuskansasta, silmäterästä, syntyi Abrahamin aikaan ja siitä lähtien Israelin kansalla on ollut erityinen sija Jumalan silmien alla kättensä johdatuksessa.
Itse rohkenen laajentaa ajatusta Jumalan silmäterästä koskemaan kaikkea Jumalan luomaa maailmaa. Tämä maailmankaikkeus, jonka osa me ihmiset olemme, tuntuu laajentuvan tajunnassamme jatkuvasti. Olen suurella mielenkiinnolla seurannut viimeaikaista uutisointia avaruusteleskooppi Webbin löydöksistä. Sen avulla olemme saaneet todisteita yhä laajemmasta maailmankaikkeudesta ja erityisen kiehtovaa on mahdollisuus päästä yhä lähemmäksi maailmankaikkeuden syntyhetkeä. Äärettömyys tuntuu muuttuvan yhtä aikaa sekä rajattomammaksi että rajallisemmaksi. Minulle nämä uudet viitteet äärettömyydestä vahvistavat uskoani siihen, että Jumala on kaiken takana.
Eräs tärkeimpiä luomistyön tuotteita ja samalla Jumalan silmäteriä olemme me ihmiset. Meillä jokaisella on erityinen osa Jumalan luomana, korvaamattomana ja erilaisena ihmisenä. Aivan kuten jokaisen ihmisen silmät ovat erilaisia, tunnistettavia ja monimutkaisen luomistyön tuloksia, me ihmisetkin olemme erilaisia, erilaisin persoonallisuuksin ja ominaisuuksin varustettuja. Emmehän me tuomitse ja karsinoi ihmisiä erilaisten mykiöiden perusteella, miksi me emme hyväksyisi muutakin erilaisuutta ja persoonallisuutta Jumalan luomistyön rikkautena. Aivan kuten Israelin kansa on Raamatussa tärkeä Jumalan silmäterä, jokaisen ihmisen tulisi olla toisillemme Jumalan luomistyön suuri ihme.
Mikko Oikarinen, rovasti
