Piikki: Odotusta ilmassa

Kaikki on nykyään rikki. Aikaisemmin sana tarkoitti joko erästä alkuainetta tai toisaalta jonkin tuotteen hajoamista. Nykyisin mikä tahansa huonossa jamassa oleva on rikki, on kyse sitten sähkömarkkinoista tai vaikeuksia kohdanneesta ihmisestä.

Rikki oleminen on ärsyttävä muoti-ilmaus, mutta juuri siksi käytän sitä kuvaamaan onnellisten ihmisten yhteiskuntaamme. Moni asia on Suomessa tosiaan rikki. Postin kulkuun ei ole enää luottamista, sähkökriisiä ei saada kuriin, itseään tarkkana pitävä verottaja lähetti juuri valtavan määrän väärin laskettuja verokortteja, passien uusimista jouduttiin jonottamaan kuukausitolkulla ja kun lopulta pääsi passin tilaamaan, se saatettiin lähettää väärälle ihmiselle, kuten monen kohdalla kävi. Katastrofin partaalla olevaa terveydenhuoltoa en edes viitsi mainita tässä yhteydessä. Joku voi sanoa, että moni asia sentään vielä toimii. Totta, mutta meillä veronmaksajilla on oikeus vaatia enemmän.

Onneksi pian tapahtuu muutos, ainakin soten osalta. Maltan tuskin odottaa vuoden vaihdetta, jonka jälkeen menemme kohti luvattuja asioita, kuten seitsemässä päivässä lääkäriin. Hyvinvointialueisiin on ladattu lujasti odotuksia, kun valmistelun aikana on kerrottu hienoista tavoitteista. Minä olen tietysti uskonut ne kaikki, kun arvovaltaiset ihmiset ovat niistä kertoneet ja ne on lehtiin painettu.

Mitä lähemmäksi h-hetki on tullut, sitä varovaisemmiksi lausunnot ovat muuttuneet. Aluksi ei kuulemma muutu juuri mikään, mutta vuosien myötä mennään parempaan suuntaan. Lapsenuskoni sai kolauksen, kun ilmoitettiin, että Pirkanmaan hyvinvointialueen ensi vuoden budjetti on alijäämäinen. Rahasta on siis kova pula heti aluksi.

Palvelujen tasapäistäminen koko alueella on yksi säästökeino. On kerrottu, että joissakin kunnissa karsitaan vanhusten siivous- ynnä muita palveluja, koska vastaavia ei ole kaikissa kunnissa. Ei ole yllätys, että palveluissa tasapäistetään alaspäin eli karsimalla, kun sen sijaan henkilökunnan palkkojen harmonisointi tehdään ylöspäin. Tärkeysjärjestys on selvä, ja se näkyy myös kerrottaessa tietojärjestelmien valmiusasteesta. On oltu huolissaan henkilökunnan palkanmaksun onnistumisesta, ei niinkään palvelujen hoitamisesta.

Se hyvinvointialueesta, yritän nyt uskoa vanhaa viisautta, että hulluille ja herroille ei pidä näyttää keskeneräistä työtä. Herra en ole, mutta hulluudesta en tiedä. Simo Puupponen eli Aapeli on viisaasti kirjoittanut: ”Hyviä on vähän, pahoja vielä vähemmän, mutta siunattuja hulluja laskematon määrä.” Ehkä kuulun tuohon joukkoon.

Mitä muuta mukavaa on odotettavissa ensi vuonna? Voisiko tosiaan olla niin, että pääsisimme kulkemaan Telkäntaipaleen sillalle? Vetoa en asiasta löisi, mutta toiveita on. Entä uimahalli? Sitä en uskalla vielä edes toivoa.

Piikki

Kirjoittaja yrittää pysyä ehjänä