Nykyisessä mallissa Tampereen kaupunkiseutu on jaettu kuuteen vyöhykkeeseen A, B, C, D, E ja F. Vyöhykerajoja on pidetty jossain määrin epäselvinä. Kuva: Joonas Leskinen
Nysse siirtyy kuuden vyöhykkeen mallista kolmen maksuvyöhykkeen malliin tammikuussa 2024.
Uudistuksella tavoitellaan helppoutta niin vyöhykkeiden hahmottamiseen, lipun ostoon kuin maksamiseenkin.
Asiasta päätti Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta keskiviikkona 15. maaliskuuta.
Kolmen vyöhykkeen mallissa olisi kolme vyöhykettä A, B ja C. Lippu ostettaisiin vyöhykkeille AB, BC tai ABC.
Malliin siirtyminen tarkoittaisi noin yhden prosentin korotusta lippuhintoihin. Korotus näkyisi Nyssen mukaan lyhyillä matkoilla. Pitkillä matkoilla hinnat käytännössä laskisivat nykyiseen verrattuna, koska kolmen vyöhykkeen lippu kattaisi koko alueen.
A- ja B-vyöhykkeisiin kuuluisi, kuten nykyäänkin, Tampereen keskusta, Vatiala, Sääksjärvi, Pirkkalan keskusta ja lähiöt, Pitkäniemi sekä Ylöjärven keskusta, Siivikkala ja Vuorentausta.
C-vyöhykkeeseen kuuluisi kaikki loput alueet: Pohjois-Tampere, Kangasala, Valkeakoski, Lempäälä, Vesilahti, Orivesi, Pirkkalan lentoasema ja haja-asutusalueet, Nokia ja Ylöjärvi sekä pieni osa Kuhmoisia.
Nysse selvittää vyöhykerajojen muutoksia myöhemmin.
Vyöhykkeet valittaisiin samaan tapaan kuin nykyäänkin, mutta valintoja olisi huomattavasti vähemmän: vyöhykkeet AB, BC tai ABC.
Kunnilta oli pyydetty kantaa esitettyihin vyöhykemalleihin ja myös asukkailta kysyttiin mielipidettä.
Lempäälä, Vesilahti ja Orivesi kannattivat lausunnoissaan yhden vyöhykkeen mallia. Kolmen vyöhykkeen esitettyä mallia kannattivat Kangasala, Pirkkala, Nokia, Tampere, Valkeakoski, Ylöjärvi, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä sekä Pirkanmaan ELY-keskus.
Kaikissa lausunnoissa korostettiin, että nykyinen vyöhykejärjestelmä vaatii yksinkertaistamista ja vyöhykkeiden määrää on syytä vähentää. Kuntien lausunnoissa nostettiin lisäksi esiin tarpeita vyöhykerajojen muutoksille.
Asukaskyselyyn annettiin lähes 2500 vastausta. Asukaskyselyssä erityistä vastustusta liittyi yhden vyöhykkeen malliin sisältyneisiin suuriin lipunhinnan korotuksiin.
Lue myös:
Mitä epäreilua siinä olisi että pidemmän matkan saa samalla hinnalla kuin lyhyen? Ensinnäkin niin se on nytkin, kaikissa kaupungeissa: kolmen pysäkin välinen matka maksaa täsmälleen saman kuin kahden pysäkin väli, sanoin neljän ja viiden pysäkin väli. Lähtökohtaisesti julkisessa lähibussiliikenteessä siis matkan hinta ei riipu matkan pituudesta, ei ole koskaan riippunut. Toisekseen puolet matkan hinnasta katetaan verovaroin. Jos ei ole epäreilua että se, joka ei käytä bussia lainkaan, maksaa puolet matkasi hinnasta, eikä se että viisitoista pysäkkiväliä maksaa saman verran kuin yksi pysäkkiväli, niin missä kohti se muuttuu epäreiluksi, ettei meillä voisi olla vain yhtä helppoa edullista hintaa ja houkutteleva helppokäyttöinen julkinen liikenne koko alueella?
Esimerkiksi Turussa näin onkin.