Hirven syömiä männyntaimia. Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan Pirkanmaan metsänomistajille tänä vuonna 22 400 eurolla. Ilmoitettujen vahinkojen ja korvausten määrä lähes puolittui viime vuodesta. Korvaukset maksetaan metsänomistajille maalis-huhtikuussa. Kuva: Outi Tehomaa
Hirvivahinkokorvausten määrät Pirkanmaalla ovat laskeneet. Vuonna 2022 korvauksia maksettiin metsänomistajille 40 000 euroa. Tänä vuonna niitä maksetaan 22 400 euroa. Pirkanmaalla hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja on eniten maakunnan etelä- ja länsiosissa Sastamalassa, Vesilahdella ja Lempäälässä. Näissä kunnissa vahinkoja aiheuttavat hirven lisäksi myös valkohäntäpeura.
− Todellisuudessa hirvivahinkoja on paljon enemmän kuin metsänomistajat hakevat niihin korvauksia. Moni pahakin vahinko jää ilmoittamatta ja korvaukset hakematta, sanoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta.
Valtakunnan metsien inventoinnissa on arvioitu, että vakavista ja täydellisistä hirvieläintuhoista korvataan noin 19 prosenttia ja kaikista metsän kasvua ja laatua alentaneista tuhoista vain kaksi prosenttia. Metsänomistajat voivat jättää hirvieläinvahinkoja ilmoittamatta, jos he epäilevät, että korvauskynnys ei ylity.
− Jos mietityttää, voi ennen hirvieläinvahinkoarviointia kysyä neuvoa omalta metsäammattilaiselta tai Metsäkeskuksen neuvojilta, Kuoppala neuvoo.
Hirvi talvella. Kuva: Vesa Tolonen
Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.
Metsänomistajien olisi syytä tarkistaa taimikoiden kunto vähintään kerran vuodessa. Paras ajankohta siihen on keväällä, kun lumi on sulanut ja lehtipuut vielä lehdettömiä.
Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvieläinvahinkokorvausta voi saada hirven lisäksi kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran aiheuttamista metsävahingoista.
Viimeisimmät kommentit