Hammaspesu haastaa lapsiperheen ajankäyttöä

Tiina Harvia. Kuva: Mari Mäkelä

Hampaidenpesu kuuluu asioihin, joiden vaikutusta ajankäyttööni en osannut ajatella ennen vanhemmaksi ryhtymistä.

Hampaita suositellaan pesemään aamuin illoin kolme minuuttia. Viikossa purukaluston putsaukseen kuluu siis 42 minuuttia. Palkintona säännöllisistä suorituksista saa vapautuksen hampaiden paikkauksesta, eli ajankäytöllisesti jynssäyksen hyötysuhde vaikuttaa kelvolliselta.

Kun arjessani hammaspesujonossa sitten seisoskeli viisi ipanaa, tarkoitti kolmen minuutin jynssäys vartin työsarkaa aamuin illoin. Päivässä kuurasin lasten hampaita puoli tuntia. Joku toinen katsoi sinä aikana uutiset, urheiluruudun ja loton, kolmas reissasi bussilla Lempäälästä Tampereelle. Ja minulla oli vielä omat hampaat pesemättä.

Viikossa viiden lapsen hampaiden pesemiseen kuluu kolme ja puoli tuntia. Vuodessa se tekee yli 180 tuntia, siis seitsemän ja puoli vuorokautta ympärivuorokautisesti tai neljänkymmenen tunnin työviikoissa mitattuna neljän ja puolen viikon työaikaa. Kuukauden työaika vuodesta menee siis lasten hampaita pestessä!

Alakouluikäisten osalta hammaspesu ei edes palkitse, sillä joka ilta jostain suusta irtoaa hammas ja jottei työt vähenisi, uutta isompaa ja rautaisempaa puskee tilalle. Jos hommaa ei siis oppinut ensimmäisten vuosien aikana perusteellisesti, saa toisen mahdollisuuden aloittaa ehjillä hampailla. Isossa perheessä sitä vaan joskus toivoisi voivansa skipata osan näistä kertauskursseista heiluttelemalla jotain jo ansaittua oppisopimustodistusta vaikkapa hampaidenpesupätevyydestä.

Esikoista odottaessani asuimme Espoossa, jossa synnytysvalmennukseen kuului hammasvalmennus. Siellä meitä tulevia vanhempia peloteltiin iljettävän näköisillä kuvilla ja muistutettiin, että lapsen hienomotoriikka riittää hampaidenpesuun vasta, kun hän osaa kirjoittaa siistiä kaunokirjoitusta.

Sitten opetushallitus poisti kaunokirjoituksen vuoden 2016 opetussuunnitelmasta. Siinä meni takaraja tältä osa-aikaisen hammaspesijän työltä. Onneksi osa lapsistani ehti saavuttaa hienomotorisen huipputason ja oppia siinä sivussa lapsilukkokirjoituksen, jonka koodikieltä nuoremmat eivät osaa purkaa.

Sitten on vielä omat hampaat, joita jynssään 36,5 tuntia vuodessa. Se vastaa käytännössä yhden viikon työtunteja. Näin keski-ikäisenä olen ehtinyt viettää noin 1700 tuntia elämästäni kuuraten hampaitani. Se on yli kaksi kuukautta ympärivuorokautisesti tai 40 tunnin työviikkoina 43 viikon työt. Kun lomat laskee päälle, siinähän on jo melkein vuoden työtuntimäärä kasassa.

Harjoitus on joka tapauksessa tehnyt mestarin, eli perheessäni ei ole reikiä, jos nyt ei sitten aikaa katsoa niitä uutisia ja urheiluruutuakaan.

Näillä harjoittelun tuntimäärillä voi toki jo odottaakin tulosta, jos treeneistä ei fuskaa. Uskoisin osaavani jo ajaa yksipyöräiselläkin, jos olisin harjoitellut sitä yhtä sinnikkäästi kuin hampaidenpesua. Ei vain ole ollut aikaa, kun on pitänyt pestä hampaita.

Tiina Harvia