Viime kevättalvi ja alkukevät olivat lempääläisessä urheiluelämässä ikimuistettavaa aikaa, kun Lempo-Volleyn miesjoukkue nappasi lentopallon ykkössarjan mestaruuden ja piinasi liigakarsinnoissa Kyyjärven Kykyä tosissaan. Hakkarin katsomoissa oli fiilistä, kun parhaimmillaan yli 400 silmäparia oli kannustamassa Lempoa.
Mestaripelaajilla on aina kysyntää. Kolme Lempo-peluria eli Kasimir Vuorinen, Arttu Lehtimäki ja Jyri Niemi siirtyivät liigaan. Neljä pelaajaa taas vetäytyi takavasemmalle reserviin eli Tomi Rumpunen, Sten Kruuda, Tatu Härkönen ja Anssi Vesanen. Näistä kukin on luvannut käydä sparraamassa nykyjoukkuetta treeneissä.
Viime vuoden avainpelaajista Lempossa jatkaa kolmekymppinen huippuhakkuri Tuomas Sillanpää. Fysioterapeuttina työskentelevä Sillanpää on kotiutunut Pirkanmaalle, hän edustaa lempääläisseuraa nyt neljättä kautta. L-VS esitti hakkurille kysymyspatterin sarjakauden aattona.
Olet syntyisin Alahärmästä Pohjanmaan ytimestä. Kummasta pohjalaisesta perinnelajista pesäpallosta vai painista alkoi urheilu-urasi?
– Itse asiassa ei kummastakaan. Urheilin pikkupoikana monipuolisesti kaikenlaista, mutta jalkapallo ja talvisin futsal olivat pitkään lempilajenani, meillä oli Härmässä hyvä futisryhmä siihen aikaan. Painitreeneissä kävin kerran, mutta siihen se jäi. Pesäpalloa sen sijaan pelailin useana kesänä, harrastemielessä.
Miten lentopallo tuli kuvioihisi?
– Jalkapallossa väki väheni ja toiminta hiipui. Oma isä on innokas lentismies, hänen kauttaan tuli laji mukaan. Junioreissa pelasin ja sitten miesten kakkossarjassa.
Olit liigassa Joensuun Riennossa, miksi pääsarjaura jäi vuoden mittaiseksi?
– Sain Joensuuhun try outin kautta sopimuksen. Kauden aikana huomasin, että ammattia lentiksestä ei tule, vaan suuntasin opintojen polulle Jyväskylään. Kun pelasin opiskeluajan Kyyjärvellä ykkössarjaa ja nyt ykköstä Lempäälässä, ei kysyntää liigatasolle ole isommin ollut.
Lempo on kokenut melkoisen muutoksen viime kauden mestarisakista, millainen tilanne on pelaajan kannalta?
– On ihan selvää, että yhteispelin hioituminen ottaa aikansa. Meillä on kuusikkotreenejä aika vähän takana, viikko viikolta homma paranee.
Lempo pelasi neljä harjoituspeliä, missä se hävisi muun muassa Pälkäneen Lukolle. Pitääkö fanien olla huolissaan joukkueen iskukyvystä?
– Ei tarvitse. Joukkueessa on osaamista ja kokemusta ykkössarjassa menestymiseen.
Fani kysyy: Kun olet huippuhakkuri, mikset syötä hyppysyöttöä monen muun hakkurin tapaan?
– Siihen on selvä vastaus. Olkapääni on aikanaan revennyt, iskulyönti ei siihen satu, mutta hyppysyötössä olkapään liike on erilainen, joka ei tällä kädellä ole tarpeeksi tehokas.
Lempolla on passari Nurmosta (Matti Toivola), keskitorjuja Kauhavalta (Aatu Pöllänen) ja sinä Härmästä. Miten pohjalaisyhteistyö kentällä sujuu?
– Onhan näillä paikkakunnilla pitkä historia toistensa kilpailijoina. Kun pohjalaistriona löydämme yhteisen sävelen, on se tosi vaarallista vastustajan kannalta.
Miten pohjanmaalaiselle maistuvat Hämeen herkut eli wingsit ja musta makkara?
– Näistä kahdesta kallistun wingseihin, mutta kyllä musta makkarakin hyvin uppoaa.
Kuka on tulevan kauden kiinostavin Lempo-peluri?
– Nyt pitää miettiä. Sanotaan Daniel Heinonen. Hän on huipputaitava, mutta vielä meille kaikille hiukan mysteerimies. Loistava lisä tämän vuoden sakkiin.
Millaisen viestin haluat lähettää lempääläisille penkkiurheilijoille?
– Tulkaa entiseen malliin Hakkariin. Me tarvitsemme seitsemännen ”pelaajan” tukea. Lempäälässä on ollut hieno tunnelma ja katsomokulttuuri, jatketaan samalla tavalla.
