Suomen on turvattava rajansa kaikissa tilanteissa – välineellistetty maahantulo haastaa Suomen lainsäädännön

Eduskunta käsittelee hallituksen esitystä laiksi välineellistetyn maahantulon torjumisesta. Laki mahdollistaisi Suomelle kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisen rajoittamisen tilanteissa, joissa toinen valtio pyrkii painostamaan meitä maahantulijoita hyväksikäyttämällä.

Rajaturvallisuuslaki ei ole turvapaikka- tai maahanmuuttopolitiikkaa, vaan turvallisuuspolitiikkaa, jolla torjutaan Suomeen kohdistuvaa painostamista. Rajan takaa on mahdollista vyöryttää Suomeen Venäjän viranomaisten avustuksella tuhansia ihmisiä. Heidän tilanteestansa vastuu kuuluu Venäjälle.

Rajaturvallisuuslain käsittelyn ratkaisevat vaiheet ovat todennäköisesti maanantaina 8. heinäkuuta alkavalla viikolla. Hyväksymisen kannalta ratkaiseva käsittely lienee perjantaina, jolloin sen tueksi olisi saatava 5/6 annetuista äänistä, jotta se voidaan hyväksyä kiireellisenä tällä vaalikaudella. Äänestyksestä on ennakkotietojen perusteella tulossa tiukka. Eduskuntaryhmien sisäiset jännitteet mutkistavat tilannetta. Tilanne on epäselvin​sosialidemokraattien eduskuntaryhmässä. Tuen lain hyväksymistä.

Suomella on oikeus ja velvollisuus puolustaa rajojaan ja kansalaisiaan. Kansainväliset sopimukset ja EU-säännökset eivät valitettavasti tunnista tilannetta, jossa ihmisiä käytetään vaikuttamisen välineenä. Ne on tehty aikoinaan tilanteessa, jossa ei voitu edes kuvitella tuhansien ihmisten käyttämistä toisten valtioiden painostamisessa.

Suomella on yli 1 300 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa. Itänaapurimme käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja on myös monin muun tavoin osoittanut häikäilemättömyyttä muita valtioita kohtaan. Menettelytapoihin kuuluvat myös eripuran kylväminen ja aukkojen etsiminen kohdevaltioiden lainsäädännöstä. Vain mielikuvitus asettaa rajat keinovalikoimalle. Välineellistetyn maahantulon estämiseksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä, joka antaa viranomaisille keinot tarvittaessa puuttua tilanteeseen.

Laki voidaan säätää poikkeuslakina eli rajattuna poikkeuksena perustuslaista. Rajavartiolaitos on katsonut, että lain säätämiselle on ehdoton tarve ja kyse on varautumisesta. Lain hyväksyminen ei tarkoita, että se otettaisiin välittömästi käyttöön. Laki olisi työkalupakissa valmiina käytettäväksi, mikäli tilanne sitä edellyttää. Päätös lain soveltamisesta voitaisiin tehdä vain kuukaudeksi kerrallaan.

EU:ssa on tunnustettu, että nykyiset yhteiset säännökset eivät mahdollista riittävää reagointia välineellistetyn maahantulon tilanteisiin. Suomen tavoite on, että asiassa saadaan myös yhteisiä EU-tason ratkaisuja.

Pauli Kiuru (kok.)

Kansanedustaja, tiedusteluvalvontavaliokunnan varapuheenjohtaja