Iskä

Iskä. Tuota sanaa kuulen paljon. Aamulla viimeisenä, kun lähden ovesta, kuulen ”iskä milloin tulet kotiin.” Töistä palattuani en ehdi ulko-ovea avaamaan loppuun, kun kuuluu ensimmäinen ”iskä.” Ja sitten asia voikin olla jo mitä vaan maan ja taivaan väliltä, mutta kysyjälle tärkeä. Useasti kun kuulen tuon sanan, minua tai minun mielipidettäni tarvitaan oikeasti.

Aina en ole tuota sanaa kuullut säännöllisesti tai itse sitä tarvinnut. Vietin lapsuuteni äitini kanssa kahden. Iskä ei ollut minulle se vaihtoehto, jos äitiä ei ollut saatavilla. Isejä toki pyöri ympärillä arjessani, mutta he eivät olleet minun. Minulla oli heihin rajattu käyttö-oikeus. Kunnes löysin yhden Iskän.

Tiesin toki jo lapsena Hänen olemassaolostaan, vaikken Häntä koskaan nähnyt. Murrosiän ja aikuistumisen kynnyksellä tuli tehtyä asioita, joita joskus toivoin Häneltä jääneen näkemättä. Olen kuullut, että puolestani on rukoiltu tuohon aikaan. Kiitos siitä Liisa-täti ja Sulo-eno. Se kannatteli ja kannatti.

Kohtasin Hänet viimein Pieksämäellä, heinäkuun 12. päivä, vuonna 2003. Kellon aikaa en valitettavasti muista, mutta iltaa se oli. Olimme vaimoni kanssa avioliittoleirillä. Avioliittomme oli kuin Pieksämäen kaupunki, risteyksessä. Saimme valita mihin suuntaan lähdemme, lähdimme samaan.

Tänään saan taittaa työmatkani hikoillen, joko pyöräillen tai hiihtäen. Kuistilla muistan vielä vastata, mihin aikaan palaan kotiin. Sen jälkeen alkaa minun laatuaikani Iskäni kanssa. Minullakin on paljon asiaa Hänelle. Kiitos, kun kuuntelet.

Harri Nurmela

iskä

Lue lisää

  1. Seurakunnalta
    09.02.2025 09:00

    Tilaajille

  2. Seurakunnalta
    26.01.2025 10:00

    Tilaajille

  3. Seurakunnalta
    19.01.2025 10:00

    Tilaajille

  4. Seurakunnalta
    29.12.2024 10:00

    Tilaajille

  5. Seurakunnalta
    22.12.2024 10:00