Kyläkouluja ympäröivillä kylillä ja kylärykelmillä on kaikilla eri tilanne ja omat ominaispiirteensä. Viime vuodet Lempäälän kasvu ja kehittäminen on keskittynyt keskusta-alueelle ja Marjamäkeen, kun samaan aikaan kylissä muuttoliikenne seisoo. Asukkaiden ikärakenne on muuttunut niin, ettei kylissä ole enää riittävästi lapsia ylläpitämään taloudellisesti kannattavaa kyläkoulutoimintaa. Kyläkoulu on usein ainoa kunnan tarjoama palvelu, ja sen poistuessa poistuu myös kunnan intressit kehittää kylää tai sen elinvoimaa. Tämän lisäksi muiden nykyajan lähipalvelujen, kuten julkisen liikenteen, kauppojen ja päiväkotien puute tekevät kylästä vastenmielisen kaikenikäisille kotien etsijöille. Tämä johtaa nopeasti alueen talojen ja tonttien arvon romahtamiseen.
Kun perheet saavat sujuvasti muutamassa kuukaudessa luvat ja paikan rakentaa kotinsa, kunnan asukkaiden ja koululaisten määrä nousee, kuin myös mahdollisten yrittäjien määrä. Kylissä asuu jo nyt satoja yrittäjiä sekä etätyöläisiä ja nyt kyliin rakenteilla olevat valokuituverkot toimivat hyvänä vetovoimana uusille.
Kun osayleiskaavat/alueelliset suunnittelutarveratkaisut otettaisiin suunnitelmallisesti käyttöön, voisivat ne yhdessä haja-asutusalueiden rakentamisen ohjaamissuunnitelman kanssa edistää niin kylien kuin koko kunnan elinvoimaisuutta ja kestävää kasvua pitkälle tulevaisuuteen.
Maiju Haavisto
Kyläaktiivi ja kuntavaaliehdokas (vihr.)
Lempäälä
