Onko Lempäälän kaavoituksen osallistumisjärjestelmä rikki?

05.04.2025 16:00

Kunnanhallitus hyväksyi juuri kunnan vastineen Sääksjärven osayleiskaavavalituksiin. Se sisältö on surullista luettavaa vähintään sen osalta, miten kuntapäättäjät suhtautuvat kunnan asukkaiden osallistumiseen, palautteisiin ja näkemyksiin.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa suunnittelun lähtökohtiin ja tavoitteisiin sekä arvioida mahdollisia vaihtoehtoja. Kuntalaisilla on oikeus olla aktiivisia toimijoita suunnittelutiedon rakentamisessa. Heidän osallistumisellaan ja arvioinneillaan tulee olla vaikutus kaavan tavoitteisiin ja sisältöön.

Näin ei ilmeisesti tässä prosessissa ollut tarkoitus olla. Kuntapäättäjät katsovat aiheelliseksi korostaa useaan kertaan kunnanvaltuuston toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä ja sitä, ettei asukkaiden muistutuksilla tarvitse olla vaikutusta kaavan sisältöön. Kertomatta jää se, kenen mielipiteet ovat vaikuttaneet ja millä perusteella ne on valittu. Tästä esimerkkinä on keskeisen alueen poisjäänti kaavasta kaavan hyväksymisvaiheessa.

Sen sijaan, että osalliset olisi lain tarkoittamalla tavalla otettu aidosti mukaan kaavan valmisteluun, heille annettiin vain lain kirjaimen täyttävä mahdollisuus kertoa näkemyksiään vaikutuksista. Tämä on suunnitteluvallan väärinkäyttöä, osallisten roolin typistämistä ja asemoimista mielipiteiden antajaksi. Osallisilla on mielipiteiden kertomisen lisäksi oikeus osallistua vaikutusten arviointiin.

Kunnan näkemyksen mukaan riittävä asukkaiden kuuleminen tapahtui valmisteluvaiheessa viidessä tilaisuudessa. Tosin unohtui kertoa, että nämä olivat tunnin tilaisuuksia koronan sulkuaikana, ulkona talvipakkasessa ja enintään 10 hengen ryhminä.
Toivottavaa olisi, että uudet kuntapäättäjät arvioisivat kriittisesti prosessia. Se, että on toimittu voimassa olevan lain ja säädösten puitteissa, ei yksin tee siitä oikeudenmukaista tai kestävää.

Pahimmillaan tällaiset ihmisten oikeustajun vastaiset toimintatavat rapauttavat kuntalaisten luottamusta koko hallintojärjestelmään ja heikentävät paikkasuhdetta. Yksi vuorovaikutteisen suunnittelun ydintavoitteista on luottamuksen rakentaminen. Se tapahtuu konkreettisesti erilaisten vuorovaikutustilanteiden ja käytäntöjen kautta. Niihin liittyy se, miten osallistietoa tuotetaan, analysoidaan ja hyödynnetään sekä mikä osallisten ja osallistiedon asema on suunnittelun tietopohjassa ja konkreettisissa suunnitteluratkaisuissa sekä miten tämä vaikutus ilmaistaan ja tehdään näkyväksi osallisille.

Itse ainakin toivoisin kotikuntani olevan asukkaita innostava ja tarjoavan tavalliselle, ympäristöstään kiinnostuneelle kansalaiselle todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Syytä olisi myös pohtia, miten suhtautuminen asukkaisiin vaikuttaa äänestämisen suosioon tai muuhun osallistumiseen.

Lainaan tähän, liittyen osallistuttamiseen, vaihtoehdoksi prof. Anssi Joutsiniemen sanoja: ” Olen henkilökohtaisesti vältellyt kaikenlaista osallistumista yksinkertaisesti siitä syystä, että oikeustajuni mukaan asukkailla on oltava oikeus asiantuntevaan julkisen hallinnon toimintaan ja hyvään elinympäristöön ilman, että heidän on sen puolesta taisteltava. Jos näin ei ole, eikä asiantuntija olekaan asiansa tuntija tai erehdymme jatkuvasti sekoittamaan erityisintressin ja yleisen edun, järjestelmä on perustavalla tavalla rikki.” (Yhdyskuntasuunnittelu 2024:2-3)

Pirkko Harsia
TkL, kuntavaaliehdokas (sd. sit)

Lue lisää

  1. Kolumnit
    29.04.2025 10:00

    Tilaajille

  2. Lempäälän-Vesilahden Sanomat
    Oikaisu
    17.04.2025 07:46

  3. Uutiset
    16.04.2025 14:04

    Tilaajille

  4. Pääkirjoitukset
    15.04.2025 14:00