Pirkanmaa on 21 hyvinvointialueesta ainoa, joka on palkannut yhteiskuntasuhdejohtajan. Uudenlaista tehtävää hoitaa vesilahtelainen hallintotieteiden maisteri Jenni Ruokonen, joka työskenteli aikaisemmin vuosikymmenen Elinkeinoelämän keskusliitossa. Edunvalvonnan ammattilainen korostaa, että Pirkanmaan hyvinvointialueen on tehtävä oma osansa maakunnan kasvun ja kehityksen hyväksi. Hänen mielestään noin 20 000 työntekijän organisaatio on takuuvarmasti kiinnostava kumppani toimijalle kuin toimijalle.
Jenni Ruokonen on Suomen ensimmäinen hyvinvointialueen yhteiskuntasuhdejohtaja. Muut hyvinvointialueet ovat ainakin alkuvaiheessa jakaneet yhteiskuntasuhdetehtävät muille työntekijöilleen. Ruokonen uskoo, että hän saa kollegoja jo lähitulevaisuudessa.
– Samalla tavalla kuin esimerkiksi hyvinvointialuejohtajille on tärkeää muodostaa kollegaverkosto, myös yhteiskuntasuhdejohtajilla on paljon jaettavaa keskenään. Verkostoituminen ja kokemusten jakaminen on kehittävää.
Ruokonen sanoo, että Pirkanmaan hyvinvointialueen ratkaisu perustaa yhteiskuntasuhdejohtajan tehtävä, kertoo sen arvostuksesta laajaa sidosryhmäkenttää kohtaan.
– Asukasmäärältään (531 357) maamme suurimpana hyvinvointialueena Pirkanmaa on myös noin 20 000 työntekijällään Suomen suurimpien työnantajien top-10-listalla. Jo iso ja monipolvinen organisaatio tarvitsee työpanostani.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen kokoavalla hyvinvointialueella on laaja yhteistyökumppaneiden kirjo. Uudenlainen organisaatio tarvitsee lisäksi uusia kumppaneita.
Ruokonen muistuttaa, ettei hyvinvointialue ole erillinen saareke, vaan se on keskeinen osa koko kasvumaakuntaa. Hänen mukaansa hyvinvointialueen on hengitettävä samaan tahtiin reviirinsä kaikkien toimijoiden kanssa.
– Pirkanmaa tunnetaan vetovoimaisena, voimakkaasti kasvavana ja kehittyvänä alueena Suomen kasvukäytävässä. Hyvinvointialueella on tässä merkittävä rooli edistää ja mahdollistaa kaikkinaista hyvää.
Haaste ja rikkaus
Jenni Ruokonen sanoo määrätietoisesti, että hänen työssään ovat keskeisesti läsnä haasteellisuus ja rikkaus.
Ruokonen on ollut tehtävässään parin kuukauden ajan. Hän on tunnistanut valtavan valmistelutyön määrän, joka Pirkanmaalla on tehty hyvinvointialueen hyväksi.
– Sananmukaisesti hyppäsin liikkuvaan junaan, ja sen vauhti vaan kiihtyy. Hyvinvointialueen rakentaminen on mammuttimainen rutistus. Siinä tarvitaan niin kaikkien omassa organisaatiossa toimivien panos kuin lukuisten yhteistyökumppaneiden osallistuminen.
– Työni rikkautena on uuden löytäminen; tässä postissa ei voi tehdä niin kuin aina aikaisemmin on tehty. Tämä on valtava kannustin ja ainutkertainen etuoikeus.
Ruokonen arvostaa uuden äärellä työskentelemistä ainutkertaisena ja henkeä kohottavana myönteisenä mahdollisuutena.
– Kun joulukuussa luin otsikoita, jotka huusivat hyvinvointialueiden epäonnistuvan, anoin päässäni, että antakaa hyvinvointialueiden aloittaa toimintansa ja suokaa niille mahdollisuus näyttää kykynsä. Tarvitseehan vasta perustettu yrityskin oman etsikko- ja juurtumisaikansa, joka yleensä on kolme vuotta.
Ruokonen on vakuuttunut siitä, että Pirkanmaan hyvinvointialue alkaa näyttää konkreettisia tuloksia.
– Annetaan uudelle mahdollisuus, ja vältetään tunneperäistä kielteistä, ei-rakentavaa palautetta. Kehittävälle kritiikille on sen sijaan aina sijansa.
Katseet hallitusohjelmassa
Pirkanmaan hyvinvointialueen vuosikello tikittää kohti huhtikuisia eduskuntavaaleja. Vaalien jälkeen syntyvä hallitusohjelma on tärkeä sote- ja pelastustoimen palvelut tuottaville hyvinvointialueille.
– Olennaista on, antaako tuleva hallitus hyvinvointialueille työrauhan, vai alkaako hallitus suunnitella hyvinvointialueiden päänmenoksi jotakin.
Ruokonen nostaa päivänvaloon kolme ministeriötä, jotka ovat avainasemassa hyvinvointialueiden suhteen.
– Minkälaiset roolit valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä sisäministeriö ottavat hyvinvointialueiden ohjaajina.
Hyvinvointialueet rakentavat parhaillaan omaa neuvonta- ja vaikuttamisorganisaatiotaan, Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:tä. Ruokosen mukaan yhtiöllä on merkittävä tehtävä. Sen suojissa hyvinvointialueet pääsevät yhdessä keskustelemaan arjestaan, ongelmistaan, haasteistaan, mahdollisuuksistaan sekä tulevaisuuden toimintamalleista.
– Hyvinvointialueille on tärkeää, että ne pääsevät ratkomaan yhdessä pitkän aikavälin asioita. Yhteistä pöytää tarvitaan myös lainsäädännön tulkintaan. Hyvil Oy antaa käynnistyessään jäsenilleen kallisarvoista osaamista ja käytännön apua sekä lakineuvontaa.
Rajapintaa on paljon
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen paketoineen uudistuksen lopputulosta Jenni Ruokonen pitää erittäin luontevana kokonaisuutena.
– Hyvinvointialueen tehtäväkenttä koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta. Näillä kolmella toimella on huomattavan paljon yhteistä rajapintaa.
Hyvinvointialue voi hyötyä kunkin sektorin hiomista parhaista käytänteistä.
– Esimerkiksi toimivat johtamismallit ovat sektorivapaita; samoja haasteita kohdataan kaikilla toimialoilla.
Kolmannella sektorilla ja julkisilla toimijoilla on kiistämätön asema hyvinvointialueen arjessa.
Hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola ja joukko muita esikuntalaisia sekä poliittisia johtajia on tehnyt kattavan kuntakierroksen Pirkanmaalla. Ruokonen kertoo, että tutustumiskäynnit ovat olleet tärkeitä. Niiden annista piirtyy tarkka kuva kunkin kunnan vahvuuksista ja roolista maankuulun pirkanmaalaisen menestyksen takojana. Hyvinvointialueella on erikseen kuntayhteistyöstä vastaava integraatiojohtaja Tuukka Salkoaho, joka on ollut mukana jo hyvinvointialueen valmistelussa.
Menestyvä Pirkanmaa takaa työvoiman
Työvoimansaanti puhuttaa koko yhteiskuntaa. Haaste koskee monia aloja niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Jenni Ruokonen korostaa koko Pirkanmaan vetovoiman merkitystä.
– Jos koko Pirkanmaa ei porskuta myönteisesti, mistä saisimme muuttajia ja tarvitsemiamme työntekijöitä? Esimerkiksi koulutuspaikkojen lisääminen ei ole realistinen keino, sillä nuorien määrä laskee vähäisen syntyvyyden johdosta.
Ruokosen mukaan Tampereen kaupungin, Pirkanmaan liiton, Tampereen kaupunkiseudun, Tampereen kauppakamarin, Pirkanmaan Yrittäjien ja Business Tampereen kirjaamat yhteiset tavoitteet hallitusohjelmaan ovat myös Pirkanmaan hyvinvointialueelle ratkaisevan tärkeät. Ne ovat sujuva ja turvallinen liikkuminen, vahvan osaamisen takaaminen ja innovaatioiden vauhdittaminen.
– Kaikkien pirkanmaalaisten tahojen yhteinen haaste on, mitä uutta me pystymme yhdessä löytämään. Sisäinen väestökehitys ilman maahanmuuttoa on laskeva. Talousluvut ovat rajallisia. Yhdessä pystymme keksimään kestäviä ratkaisuja.
Ruokonen korostaa, että Pirkanmaan hyvinvointialue on kansalaisia, maakuntalaisia varten. Siksi myös jokaisen pirkanmaalaisen panos on arvokas.
MATTI PULKKINEN
