Lukijan mielipide

Uutta ajattelua omaishoitajien työn tukemiseen

Ystäväni soitti ja kertoi, että hänestä oli tullut omaishoitaja. Hän kertoi kuinka väsynyt oli, sillä suuren kaupungin systeemi antaa omaishoitajalle tukea hänen ympärivuorokautisessa työssään niukasti. Kolmen päivän vapaa kerran kuussa oli järjestyksessä, mutta kun hoidettava sijoitettiin aina sinne, missä sattui tilaa löytymään, aiheutti se muistisairaudesta kärsivälle puolisolle sellaisen sekavuuden, että oli kyseenalaista käyttää edes tätä…

Kyliin kannattaa rakentaa

Maaseudulle ja kyliin rakentaminen on vastatuulessa. Virallisesti asiaa ei ole linjattu, mutta ympäristöhallinnon kaavoittajille antamassa ohjauksessa on tämä sisältö. Äärimmillään kaikki se maalle rakentaminen, joka ei liity maatalouteen, metsätalouteen tai maaseutumatkailuun tulkitaan yhdyskuntarakenteen hajautumiseksi. Jos näin jatkuu, loppuvat kohta viimeisetkin kyläkoulut ja maaseutu autioituu hyödyttömäksi. Yhdyskuntarakenteen hajautumisperustelu on sikäli erikoinen, että kylissä asuu entuudestaan väkeä….

Kelhon koululla toimiva johtokunta

Katson aiheelliseksi vastata Riitta Mäkisen haasteeseen (L-VS 17.12.), koska kannatan johtokuntien olemassaoloa. Mielestäni on tärkeää, että koulun asioista on päättämässä lähellä koulun arkea oleva kunnan virallinen toimielin. On totta, että monesti päätökset ovat muodollisia ja menevät aivan esittelijän esityksen mukaisesti.  Kuitenkin johtokuntatyöryhmän tuotua uutena elementtinä työskentelyyn mm. opetussuunnitelmaan perustuvan suunnitelman lähetekeskustelun, ovat johtokunnan jäsenet päässeet…

”Yksi nappi”

Viitisentoista vuotta sitten aloittelimme Kainuun Hoiva hanketta, jossa toimin projektinjohtajana. Pidimme ympäri Kainuuta kuulemistilaisuuksia, joissa pyrimme kartoittamaan vanhusten toiveita ja odotuksia heidän elinolojensa parantamiseksi. Joka puolella kuin yhteisestä sopimuksesta nousi esiin yksi ja sama toivomus: ”Kun oesi semmoinen yksi nappi, josta painaisi, ja sieltä saisi kaiken tievon, mitä tarvihtoo.” Projektipäälliköt ja asiantuntijat silmin nähden turhautuivat,…

Yhteistyötä valmistellaan eri tahoja kuullen

Lempäälän kunnan sivistyslautakunta on käsitellyt johtokuntien toimintaa osana kunnan hallinto- ja johtosääntöjen päivitystä. Riitta Mäkisen kirjoituksessa Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 17. joulukuuta mainitun johtokuntien kehittämistyöryhmän loppuraportti annettiin työryhmän puheenjohtaja Riitta Mäkisen toimesta sivistyslautakunnan kokouksessa 13.10.2014. Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti esittelijän muutetun päätösehdotuksen mukaisesti seuraavasti: ”Nykyiset johtokunnat jatkavat toimintaansa 31.12.2015 asti. Tämän toi­min­ta­kau­den aikana kasvatus- ja opetuslautakunta valitsemiensa lau­ta­kun­nan…

Majakasta vastaa kunnan tekninen toimi

Johanna Mattila kirjoitti 10. joulukuuta LVS:n Lukijan mielipide -palstalla Kuljun seurakuntatalo Majakan korjaustöistä. Jaamme hänen kanssaan huolen suomalaisesta rakentamisesta. Majakassa kaikki ei ole mennyt kuten olisi pitänyt. Majakka sijaitsee samassa kiinteistökompleksissa kuin Kuljun koulu. Sen ylläpidosta ja korjauksista vastaa Lempäälän kunta. Emme valitettavasti voi kunnan puolesta vastata Mattilan esittämiin kysymyksiin, sillä seurakunta on itsekin kunnan…

Menot mitoitettava tulojen mukaan

Kunnanvaltuutettu Hannu Lehikoinen kysyi Lempäälän-Vesilahden Sanomissa 17. joulukuuta, olenko tosiaan eri mieltä siitä, että kuntalaisille on tarjolla runsaasti hyviä palveluja viitaten kirjoitukseeni Lempäälän taloudesta 10.12. samassa lehdessä. Kiitos kysymyksestä, Hannu. Vastaan, että keskeistä on menojen mitoittaminen tulojen mukaisiksi. Siirryttäessä 2000-luvulle Lempäälässä alkoi voittaa ajattelu, jossa ensisijaisesti painotettiin palvelujen lisäämistä eli ryhdyttiin mitoittamaan tuloja menojen mukaan….

Lempäälä säästi eikä rakentanut

Innostuinpa kunnallisneuvos Raimo Sirénin kirjoituksesta muistelemaan menneitä ja vähän myöhempääkin aikaa. Lempäälä valittiin tosiaankin Suomen talouskunnaksi 1999. Ja Sirén on oikeassa velkamäärämme suhteen silloin. Miten tuohon lukuun päästiin, onkin jo toisen tarinan paikka. Lempäälä taisi olla ainoita kuntia, jotka lamakaudella maksoivat velkaansa pois. Edullisen rakentamisen aikana emme investoineet vaan säästimme. Kun kunnan asukasluku on kasvanut…

Onko uusi terveyskeskussairaala vailla riittävää henkilöstöä?

Lempäälään on valmistunut terveyskeskuksen laajennus, johon on liittynyt myös vuodeosaston paikkojen lisääntyminen. Vuodepaikkoja osastolla on nyt 56, joista on voitu ottaa käyttöön nykyisen henkilöstömäärän puitteissa vain 29. Kuitenkin tarve nykyisellään on ollut ottaa käyttöön 34–35 paikkaa. Paikkaluku saatiin nostettua 34:ään, kun osastolle palkattiin kolme määräaikaista työntekijää vuoden loppuun. Jotta tarpeeseen myös tulevaisuudessa pystyttäisiin vastaamaan, ehdotti…

Koulujen johtokuntien tilalle muuta yhteistyötä

Lempäälän sivistyslautakunta päätti 7.10. , että koulujen johtokuntia ei kaksivuotiskauden taitteessa valita uudelleen, vaan vanhat jatkavat vuoden 2015 loppuun. Johtokuntien lakkauttamiseksi ymmärretty päätös kopautettiin, vaikka johtokunnat osana kotien ja koulujen yhteistyötä on kirjattu voimassa olevaan Koulutuspoliittiseen ohjelmaan, vaikka kokouksessa oli tarkoitus vasta keskustella ja vaikka lakkautushalu lautakunnassa oli vähäistä. Päätös sisälsi ”matalan kynnyksen vaikutusmahdollisuuksien kehittämisen”…

Pirkkalantieltä eteen kiertoliittymässä

Kuokkalan kiertoliittymä on muodostunut kolarirysäksi. Ongelmana ovat Pirkkalan suunnasta tulevat autoilijat, jotka kääntyvät Lempäälän suuntaan. Nämä autoilijat ajavat niin kuin heitä ei koskisi väistämisvelvollisuus kiertoliittymässä ajaviin nähden. Näyttää siltä, että jotain on pielessä. Joko kiertoliittymään ajo kyseisestä suunnasta on tehty liian helpoksi tai Pirkkalan suunnasta ajavat ovat pääsääntöisesti asennevammaisia. Kun tulee talvinen keli, niin kolareita…

Talousarvio jakaa niukkuutta kaikille toimialoille Lempäälässä

Tässä lehdessä uutisoitiin Lempäälän kunnanvaltuuston talousarviokokouksesta (L-VS 3.12.2014).  Uutinen oli harmillisen yksipuolinen nostaen esiin vain sosiaali- ja terveystoimea koskevat säästöt. Tämä johtui varmastikin siitä, että niihin esitettiin kokouksessa muutoksia. Kunnanhallitus ja lautakunnat valmistelivat vuoden 2015 talousarvion erittäin tiukilla reunaehdoilla. Uusien työntekijöiden palkkaamiseen ei ole varattu ensi vuodelle rahaa millekään toimialalle. Kuten sivistyslautakunnan puheenjohtaja kokouksessa kertoi,…

Haloo Tampere: täältä tullaan – ehkä

Torstaina 4. joulukuuta julkistetut sosiaali- ja terveyspalveluiden ns. uudistuksen laskelmat kertovat seuraavaa: Tampereen jokainen kehyskunta on maksamassa sotealueelleen 200–300 euroa asukasta kohden enemmän, kuin mitä ne nyt käyttävät sosiaali- ja terveyspalveluihinsa. Lempäälän lisäkustannus on noin 4,4 miljoonaa euroa eli yhden veroprosentin verran. Arvioidut kunnallisveroprosentit näissä kunnissa vuonna 2021 olisivat 23,20–24,16 %. Tampereen maksuosuus puolestaan on…

Lempäälän talous 15 vuotta sitten ja nyt

Lempäälän kunnan talous huomioitiin 15 vuotta sitten näkyvästi valtakunnan tasolla. Marraskuussa 1999 Lempäälä valittiin vuoden 1999 Suomen talouskunnaksi. Vuoden parhaat kunnat valittiin sil­loin kuudennen kerran, ja valinnan tehneen sisäasiainministeriön neuvotteleva virkamies Seppo Junt­ti totesi palkinnon luovutustilaisuudessa, että alhaisesta tulopohjasta huolimatta Lempäälä on pys­tynyt velvoitteensa velkaan­tumatta hoita­maan, ja rahaa on riittänyt investointeihinkin. Aamulehden 22.11.1999 pääkirjoituksen mukaan…