Lukijan mielipide

Rämsöön eli Ahtialan koulu säilytettävä

Kesäasukkaana olen seurannut Suonojärven rannalla – koulun vastarannalla – kylän kouluasiaa jo 1950-luvulta, jolloin mökkimme hankittiin. Koulurakennus on valmistunut suurten ikäluokkien tarpeisiin, kun koululaisia riitti. Myös rakennukset tehtiin kestämään. Ei mitään sisäilmaongelmia. Kylällä oli siihen aikaan kaksikin koulua. Rakennuksen käyttöä on jatkettava. Koulu on jo rakennuksena komea ja kertoo ajastaan. Väittäisin, että se on suojelukohde….

Miksi Ahtialan päiväkoti pitäisi lopettaa?

Onko Rämsöö jonkinlainen painajainen Vesilahden kunnan päättäjille? Ei pitäisi olla. Rämsöö on Vesilahden ainoa Pirkan kyläksi valittu kylä  ja sittemmin vuoden kyläksi koko Suomessakin valittu kylä. Vastaavaa kunnian osoitusta ei tietääkseni Hämeessä ole monta kylää saanut. Vuoden kylä -titteli ei mielestäni loukannut Vesilahden imagoa, vaan tuo Vesilahti-nimen esille myönteisessä mielessä. En ymmärrä sitäkään, että kyseinen…

Kiitos vauvakahvila pikku nupusta

Minulla ja monella äidillä on ollut viime syksystä ihana mahdollisuus keskusteluun, kahvihetkeen ja vertaistukeen Lempäälän seurakunnan vauvakahvila pikku nupussa. Jokainen maanantai joukko äitejä pienokaistensa kanssa, on kokoontunut vanhaan pappilaan, jossa aina iloiset Tarja ja Regina ovat ottaneet meidät lämmöllä vastaan. Vauvakahvilan ohjatut tuokiot yhdessä, mahdollisuus lämpöiseen kupilliseen teetä tai kahvia ja keskustelut ovat olleet mitä…

Sulkolan montut ja lisääntynyt liikenne

Sulkolan montut ja lisääntynyt liikenne riistäytyvät kohta hallinnasta. Maakalan peltoja rakennetaan kiivaasti asunnoiksi ja Hopeakanavankadun varrelle nostatetaan jälleen uutta kerrostaloa. Raskaat työkoneet ja jykevät sementtilastit pyörivät ahtailla kaduilla. Lapsimäärät lisääntyvät kapeilla pyöräteillä. Lempoisten koulu on kunnan  suurin kouluttamo. On ikävä seurata Sulkolantien  liikennettä. Räntää sataa, ja kotiäiti työntää kaksoisrattaita jyrkkää mäkeä ylös. Samaan aikaan koulutehdas…

Takapakkia junayhteyksissä

Lempäälän junapysähdysten pitkään jatkunut väheneminen kääntyi 1990-luvun lopulla nousuun. Avatessani kunnanhallituksen puheenjohtajana Lempäälän joulukatua vuonna 1998 saatoin todeta muun muas­sa seu­raa­vasti: ”Päärataa kunnostetaan ja ju­ni­en pysähtyminen Lempäälässä on merkittä­väs­ti lisäänty­mäs­sä. Taaja­ma­junia vielä odoteltaessa olem­me pääsemässä merkittävään paran­nuk­seen nykyliiken­tees­sä. Ensi tou­ko-kesäkuun vaihteesta alkaen neljä pikajunaa suuntaansa tulee py­säh­tymään Lempää­län ase­mal­la. Se tuplaa Lempäälässä py­sähtyvien junien nykyisen…

Seurakunta vastaa seurakuntatalokeskusteluun

Julkisuudessa on puhuttanut seurakunnan hanke suunnitella uusia seurakuntatiloja Lempäälän keskustaan kaavailtuun Lempäälä-taloon. Uudisrakennukseen on suunniteltu sijoitettavan seurakunnan hallinto- ja toimistotilat sekä lapsi- ja nuorisotyön tilat. Nykyisen seurakuntatalon tilat ovat vuosien saatossa jääneet pieniksi eivätkä enää palvele nykyisen seurakuntatyön tarpeita. Seurakuntatalo on myös tullut elinkaaressaan siihen pisteeseen, että perusteellinen remontti on välttämätön. Lempäälän keskustan kokonaissuunnittelu on…

Ollaanko Lempäälän kyläkoulujen toimintaedellytyksiä karsimassa?

Lempäälän kunta pyrkii  osallistamaan asukkaansa, mistä hyvänä esimerkkinä sivistystoimen järjestämä keskustelu- ja kuulemisilta 3. toukokuuta Hakkarin koululla ennen kuin sivistystoimen työohjelma varsinaisesti hyväksytään. Erinomaista! Kyläkoulujen pedagogiset toimintaedellytykset on yksi keskusteluillan teemoista, joka on  herättänyt kylillä pelonsekaisia arvailuja ja hämmästyttipä se itseänikin. Miksihän kuntalaisillassa kyläkoulujen pedagogiikka nostetaan erityisesti esiin? Siksikö, että uuden opetussuunnitelman käyttöönoton kynnyksellä  kyläkoulupedagogiikka…

Porua koulukyydeistä

Laasonportin asukkaat ovat  nostaneet koulukyydit median välityksellä itkun aiheeksi. Olisi oikein, kun käyttäisimme samoja mittayksiköitä. Matka on tähän asti ilmoitettu yksisuuntaisena. Aikoinani kuljin alakoulua 10 kilometrin ( 5+5 km) päässä. Siihen aikaan ei kuljetus tullut kysymykseenkään, vaikka minulla ei ollut edes polkupyörää. Itse oli mentävä. Omatoimisuus kasvattaa myös vastuuntuntoa.  Sitä nykyisessä yhteiskunnassa tarvitaan. Talkoohenki on…

Miten käy seurakuntatalon?

Kysyin (L-VS/31.3.) Lempoisten seurakuntatalon kohtalosta kunnan keskustan kehittämissuunnitelmassa. Asia on jäänyt avoimeksi, vastausta en ole saanut. Vai oliko selostus lehdessä (L-VS1 13.4.) tarkoitettu vastaukseksi? Kaiken tuon uutisessa esille tulleen olin toki ymmärtänyt ja siksi halusin saada lisäselvitystä Lempoisten seurakuntatalon käytöstä. Myydäänkö talo? Vuokrataanko se? Miten tulee käymään  talon koko toiminnalle? Rehellisyys, kohteliaisuus ja avoimuus ovat…

Lempoisten seurakuntatalon puolesta

Lehtori Mirja Miettisen kirjoitus tämän lehden 31. maaliskuuta numerossa havahdutti meidät. Ollaanko seurakuntalaisilta viemässä oma, erinomaisella paikalla sijaitseva seurakuntatalo, joka on monimuotoisen hengellisen toiminnan keskus? Lehtori Miettinen esitti erittäin hyviä kysymyksiä, joihin mekin haluamme vastauksia tämän lehden palstoilla. Koska asia on todella merkittävä sekä taloudellisesti että hengellisen elämän kannalta ja koskee tavalla tai toisella  kaikkia…

Sellaista sanotaan porvaripolitiikaksi

Seppo Jutila kirjoitti L-VS:ssä  mainiten minut, entisen naapurinsa, kirjoituksessaan. Kirjoittamalla on erittäin vaikea tuoda asiansa esille siten, että kaikki sen ymmärtäisivät. Toinen vaatimus on se, että pitää ymmärtää lukemansa. Hänen näkemyksensä mukaan yhteiskuntaa on liikaa, koska kunnanvirastoja on usein muutamaa tuhatta asukasta kohden. Onko kunnanvirastojen määrä yhteiskuntaolon mittari? Ei niitä kunnantaloja ole missään  kunnassa useita….

Ymmärtäkää meitä huonokuuloisia

Muistan lapsuudestani, kun jouduin kuuntelemaan radiosta uutisia ja säätietoja ja kertomaan ne huonokuuloiselle isälleni. Hänelle piti puhua äänekkäästi. Huono kuulo on usein perinnöllistä. Kuulo alkaa usein huonontua 50-ikävuoden jälkeen. Itse ei sitä huomaa, läheiset kylläkin. ”Mitä” kysymys on hyvin tavallinen huonokuuloisen suusta. Ei ihme, että kotiväkeä ja ystäviä kyllästyttää samojen asioiden jatkuva toistaminen. Tämän tietäen…

Putki seuraa rautatielinjaa

L-VS:n pääkirjoituksessa 31.3. kerrottiin aikoinaan rakennetusta moottoritielinjaa seurailevasta siirtoviemäriputkesta. Tällaisesta en ole ennen kuullutkaan. Sen sijaan noin 25 vuotta sitten rakennettiin kunnan toimesta Sääksjärveltä Karhunpellon alueelta rautatielinjaa seuraileva kahden putken siirtoviemäriyhteys Multisiltaan saakka. Lisäksi maksettiin Tampereen kaupungille 3,7 miljoonaa markkaa putkiyhteyden suurentamisesta tarpeellisin osin Multisillan ja Tampereen nykyisen jätevedenpuhdistamon välillä. Rakentamaton osuus on siis Lempäälän…

Yhteiskunta on olemassa liikaakin

Martti Lindroos kirjoitti (L-VS 23.3.2016), että yhteiskuntaa ei ole olemassa. Mielestäni yhteiskuntaa on liikaakin, esimerkiksi kunnanvirastoja on usein muutamaa tuhatta asukasta varten, vaikka homma hoituisi vähemmälläkin virastomäärällä. Nykyinen asuinkuntani Nurmijärvi on noin 42 000 asukkaan kunta ja pärjää yhdellä kunnanvirastolla eikä varmaankaan tuottaisi yhtään taloudellisemmin palveluita, jos olisi useita virastoja. Yhteiskunnan varoja tuhlataan liikaan hallintoon….