Paikallista

Nauti kuppi kahvia ja lainaa kirja tai kanootti

Suonojärven rantamaisemia pääsee ihastelemaan Rämsöön kesäkahvilassa tänä kesänä entistä paremmin. Ovensa juhannuksen jälkeen avanneelle kahvilalle on valmistunut uusi terassi, johon voi istahtaa nauttimaan kupillisen kahvia tai viilentävän jäätelön. Kyläyhdistyksen ylläpitämässä kahvilassa työskentelee viisi rämsööläistä nuorta, iältään viidestätoista seitsemäntoistavuotiaaseen. Maria Viikari, 17,  on kesäkahvilassa töissä jo kolmatta kesää. – Parasta tässä on, että kahvila on omalla…

Lempeästi liikkuville oma yhdistys

Rauhallisen ja lempeän liikunnan ystävät ovat saaneet oman yhdistyksen Lempäälään.  Lempeät liikkujat -yhdistys aloitti kesäkuun lopulla. Liikunnan lempeys voidaan nyt kohdistaa muun muassa sellaisille, joilla liikkuminen on syystä tai toisesta jäänyt vähälle tai joille jokin vaiva on esteenä liikkumiselle. – Korostan tunneillamme aina, ettei väkisin saa tehdä mitään. Opimme täällä entistä paremmin ja syvemmin kuuntelemaan…

”Jaksakaamme Suomen sadanteen itsenäisyyspäivään”

Sotavuodet, jälleenrakentaminen, vääryydellä meille määrätyt sotakorvaukset sekä lähestyvä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhla nousivat puheisiin keskiviikkona 3. heinäkuuta pidetyssä Sotainvalidien Veljesliiton Vesilahden osaston 70-vuotisjuhlassa. Sotainvalidien Veljesliiton Pirkka-Hämeen piirin puheenjohtaja Toivo Sundqvist muistutti puheessaan sotainvalidien ja -veteraanien arvokkaasta työstä maamme itsenäisyyden hyväksi. – Te olette kovia kokenut sukupolvi, joka on syntynyt niihin aikoihin, kun Suomi sai itsenäisyyden. Vuosina…

Menetetty lapsuus

1950-luvun kasvatuslaitos oli paikka, johon lapsi vietiin pakon edessä. Laitoksissa vallitsi armeijamainen kuri, ja ruumiillinen kuritus oli tuiki tavallista. Ei hyväksikäyttökään harvinaista ollut. Ruotsissa on alettu maksaa korvauksia kasvatuslaitoksissa olleille. Suomessakin sosiaali- ja terveysministeriö tutkii asiaa. Kotimaisen kirjallisuuden kentällä aihepiiri on kuitenkin jäänyt melko lailla pimentoon. Tässä mielessä Jorma Viikin esikoisromaani Kuksteri on pirteä päänavaus. Kirja…

Pihanhoito vaatii kääntöä, vääntöä ja jakamista

Lempäälän Nurmella asuva Sisko Sarkanen harmittelee turhaan sitä, että paikallislehti tulee tekemään juttua hänen puutarhastaan juuri silloin, kun suurin osa hänen pioneistaan on jo kukkinut. Pihalla ei muka ole enää oikein mitään katsomista. Kaikki pionit eivät vielä suinkaan ole loppuunkukkineet, sillä pihasta erottuu selkeästi valkoinen pioni. Sen väritys sopii hyvin lilan varjoliljan rinnalle. Sarkasen kukkapenkeistä maalautuu rikas…

Orkideatarhan kasvatti kukkaloistossa Nurmella

Lempäälän Nurmella asuvan Riitta Halmeen pihassa koetaan parhaillaan harvinaista kukkaloistoa. Pihassa kukkii lehtotikankontti. – Lehtotikankonttimme ovat pari vuotta vanhoja ja ne kukkivat nyt ensimäistä kertaa. Toin ne aikoinaan orkideatarhalta Saksasta, kertoo kukinnasta ilahtunut Riitta Halme. Lehtotikankontti kuuluu maaorkideoihin eli on kämmekkä. Maaorkideoiden siirtäminen luonnosta on kiellettyä. Riitta Halme sanoo, että Suomessa lehtotikankonttia kasvaa luonnonvaraisesti harvinaisena…

Kasakat musisoivat Kanttorinpuistossa

Kuusijäseninen kasakkayhtye Grajte muzyki Ukrainan Slavjanskista esiintyi Suomen kiertueellaan vapaapääsyisessä kesäkonsertissa Lempäälässä perjantai-iltapäivänä 28. kesäkuuta. Konsertti keräsi Kanttorinpuiston täyteen väkeä, joka piti kuulemastaan reippaasta soitannasta ja laulusta. Konsertin järjestivät Ukrainan kansainvälinen kulttuurikeskus ja Lempäälän kunnan kulttuuripalvelut. Railakkaan reipas kasakkashow oli täynnä huumoria ja riehakasta kasakkailoittelua. Virtuoosimainen harmonikan, balalaikan, kobzan, viulun, erilaisten puhaltimien ja lyömäsoitinten hallinta…

Vain mielikuvitus rajana

    Kolmatta kertaa Lempäälässä järjestettävä tapahtuma oli juhlavuonnaan suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Neljän päivän sijaan sorvattiin viitenä päivänä ja päälle tuli vielä päivän mittainen seminaari. Eri puolilta Suomea saapui sorvaustaitojaan verestämään tai perustekniikoihin tutustumaan 25 kurssilaista, joiden opastajina toimi viisi kovan luokan huipputekijää. Ikähaitari vaihteli parikymppisistä kisälleistä kahdeksankymppisiin mestareihin, joiden auktoriteetti oli luonteeltaan ehdotonta…

Lastenkodista omaan kotiin oli pitkä tie

Markus Saarisen lapsuus ja nuoruus eivät ole olleet helpoimmasta päästä. Kiukaisissa Satakunnassa perheineen asunut poika otettiin huostaan kymmenvuotiaana. – Kotona oli kaikenlaista, kuten vanhempieni riitoja. Jouduin tavallaan heidän riitelynsä väliin. Huhuttiin myös, että olin mukana isän ryyppyreissuilla, mutta se ei oikeastaan pitänyt paikkaansa, Saarinen kertaa lapsuuttaan. Kymmenvuotiaalle oli kova paikka joutua pois kotoaan. Hänen sijoitettiin…

Stoolperin poikakerholaiset oikoivat hautakiviä Ristinmäen hautausmaalla

Ideaparkin Ståhlbergin kahvioon kokoontuu joka perjantaiaamu aikamiesten muodostama ”poikakerho” turinoimaan ja suunnittelemaan tulevia tapahtumia. Eräänä perjantaiaamun poikakerhon kokoontumisessa Jouko Huurne ehdotti lähtemistä oikomaan hautakiviä Ristinmäen hautausmaalle. Tapani Kauppinen ryhtyi puuhamieheksi ja otti yhteyttä seurakuntaan ja sopi seurakunnan kanssa talkoopäivän. Kauniina toukokuisena kevätpäivänä paikalle saapui 10 kerholaista. Keväisen roudan vuoksi osa kivistä oli kaatunut etenkin hautausmaan…

Kolmekymmentä vuotta kokonpolttoa

– Kokkoa on poltettu niin kauan kuin minä muistan, 70-luvulta lähtien. Sami Jutila Vesilahden Narvasta sytyttää tänäkin vuonna juhannuskokon samaan paikkaan mihin se on sytytetty jo ainakin kolmekymmentä vuotta. Paikalle saapuu kokkoa katsomaan niin tuttuja, tutun tuttuja kuin lähistön mökkiläisiä. Alkujaan Jutilan kokkoa ihasteltiin vain pienellä porukalla, mutta nykyisin roihu on houkuttanut paikalle jopa kuudestakymmenestä…

Vesilahden ruokakoulun teemoina maito ja lähiruoka

  Lapsille suunnattuja 4H- yhdistysten ruokakouluja järjestettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Tänä vuonna toiminta laajeni suomenkieliselle alueelle, ja myös Vesilahden-Tottijärven 4H pisti pystyyn opetuskeittiön Narvan lavan keittiön tiloihin. Alakouluikäisiä kokkioppilaita ilmoittautui mukaan viisitoista kappaletta ja ohjaajina toimi neljä aikuista. Teemana ruokakoulussa olivat paikallisuus ja maito. Kunnianhimoisena tavoitteena oli saada lapsi tuntemaan suomalainen ruokaketju…

Kylään pääsi vasta juhannuksena, jolloin lähteen vesi muuttui viinaksi

Juhannus liittyy olennaisesti vesilahtelaisen Kuralan kylän nimeen. Paikkakunnan historiasta paljon kirjoittanut Yrjö Punkari on selvittänyt, että Vattusen Korpiladonniityn lähteen vesi muuttuu juhannusöinä viinaksi. Kurala on Vesilahden vanhimpia kyliä. Kuralan vanhimpiin asukkaisiin lukeutuvalla Vilho Järvenpäällä on Juhannuskylä-nimelle myös toisenlainen selitys. Juhannuskylä-nimi tulee siitä, että Kuralaan ei päässyt vasta kuin juhannuksena. – Laivasillan tienoota on sanottu myös Vanhakyläksi. Se…

Nurmen lavalle tullaan yhä uudelleen

    Sinitaivas-yhtye saapuu Nurmen lavalle hyvissä ajoin ennen illan tansseja. Tavarat on kannettava paikoilleen, vaatteet vaihdettava ja siinä sivussa tervehdittävä tanssiyleisöä ja jaettava nimikirjoituksia. Suomen suosituimpiin tanssiorkestereihin kuuluvalla Sinitaivaalla on noin 200 keikkaa vuodessa. – Kesä on tietysti kiireisintä aikaa, kertoo yhtyeen jäsen Jukka Lehtimäki. –Esimerkiksi heinäkuussa meillä on esiintymisiä 24, hän lisää. Yhtyeen solisti…