Torstai
Ylöjärveläisen moottorisahataiteilijan Juha Käkelän suururakka Keski-Siperiassa Tomskin Kirveen päivillä valmistuu hyvää kyytiä. Veistäjä on loihtinut kuusi metriä pitkästä ja runsaan metrin paksuisesta mäntytukista aikomansa Siperian yöjunan. Työ herättää suurta kiinnostusta yleisön keskuudessa.
Peräti 67 kunnan alueella toimiva Tampereen Pyhän Ristin seurakunta on saanut heinäkuussa kirkkoherrakseen isä Tri Nguyenin, 41. Hän kasvoi katolilaisuuteen kotikylässään eteläisessä Vietnamissa. Venepakolaisen poikana Suomeen 13-vuotiaana saapunut maahanmuuttaja iloitsee uudesta kotimaastaan, jossa hän on toteuttanut suuret unelmansa tulla papiksi ja palvella Jumalaa sekä omia seurakuntalaisiaan. Buddhalaisessa synnyinmaassaan riisinviljelijäperheen lapsi oivalsi jo varhain vähemmistöuskonnon merkityksen. Voimakkaasti evankelis-luterilaisessa Suomessa katoliseen eli roomalaiskatoliseen kirkkoon kuuluu noin 15 500 jäsentä.
Tampere ja Pirkanmaa haluavat näyttäytyä vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihaussa ”Yhdenvertaisuuden pääkaupunkina”. Tamperelaiset ja pirkanmaalaiset ovat perinteisesti olleet huonoja kehumaan itseään eli nostamaan tekemisensä päivänvaloon. Kulttuuripääkaupunkihanke tekee myönteisen poikkeuksen ja perustaa sanomansa kissan hännän ylösnostamiseen; Tampere 2026 – Tehdään tästä nyt numero! -iskulause siivittää valitsijoiden vakuuttamista Tampereen ja Pirkanmaan erinomaisuudesta. Hakukirjan teemoiksi on valittu Enemmän rosoa!, Enemmän kylähyppelyä!, Enemmän saunaa! ja Enemmän leikkiä! Herätys pirkanmaalaiset, nyt teillä on mahdollisuus esittää omat ideanne kulttuuripääkaupunkiprojektia varten. Ohjelmahaku avautuu lauantaina 17. elokuuta verkossa https://tampereregion2026.fi/.
Kymmenen kunnan alueella 14 konttorin turvin toimiva Aito Säästöpankki jatkaa toimintaansa vahvalla kasvu-uralla. Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden tunnusluvut kertovat vahvasta eteenpäin menosta uusien asiakkuuksien solmimisessa sekä asuntolainakannan ja asiakasvarojen kasvattamisessa. Varainhoidostakin on tullut merkittävä ruokahammas. Aito Säästöpankki järjesteli vuoden alussa johtamisorganisaationsa uuteen uskoon. Pankki luopui perinteisestä konttorinjohtajamallista, jossa oli 11 pankinjohtajaa. Nyt 14 konttorin verkko on viiden säästöpankkiirin hartioilla. Uutiset kertovat yksityisasiakkaiden makuuttavan pankkitileillään yli 90 miljardin euron pottia. Toimitusjohtaja Pirkko Ahosen mielestä lainsäätäjien kannattaisi miettiä ratkaisua, joka mahdollistaisi pankeille niiden tileillä lepäävistä varoista perittävän negatiivisen talletuskoron. Tämä tarkoittaisi, että asiakas maksaisi pankille sen sijaan, että pankki maksaa asiakkaalle. Käytäntö on olemassa jo suuryrityksiä varten.
Veistäjä Juha Käkelän moottorisaha soi ensi viikon iloisesti yhdessä maailman suurimmassa veistotapahtumassa ja -kilpailussa. Ylöjärveläinen moottorisahataiteilija sai kutsun 5 000 kilometrin päästä Keski-Siperiasta osallistua Tomskin kaupungissa pidettävään Kirveen päivät -tapahtumaan. Noin 550 000 asukkaan metropoli tunnetaan kymmenien hehtaarien laajuisesta puuveistospuistostaan, jossa jälleen kymmenien eri maiden parhaat lajin taitajat kohtaavat uusia teoksia luoden.
Suomen Kotiseutuliitto juhlii parhaillaan 70-vuotista taivaltaan. Keskus- ja kattojärjestönä sekä edunvalvojana toimivalla liitolla onkin aihetta maljan kohottamiseen, sillä niin kotiseutuaate kuin -työkin voivat hyvin. Valoisasta tulevaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että kaupunkeihin syntyy paljon kaupunginosayhdistyksiä, jotka hakeutuvat liiton siipien suojiin. Pirkanmaan kunnissa on tehty menestyksellistä kotiseututyötä vuosikymmenien ajan. Akaa-Seuralla, Lempäälä-Seuralla, Pälkäne-Seuralla sekä Ylöjärvi-Seuralla pyyhkii hyvin.
Tampereen raitiotien alta kaadetut lehmukset saavat uuden elämän ylöjärveläisen moottorisahataiteilijan Juha Käkelän käsissä. Takamaalla asuva veistäjä innoittui muun muassa Mansen tekstiiliteollisuuden historiasta ja valmisti yhdestä pöllistä Pumpulitehtaan tytön. – Neitokainen tanssahtelee Hämeensillalla, tekijä hymyilee.
Voimakas maamme sisäinen muuttoliike muovaa kasvukeskuksistamme uudella tavalla monikulttuurisuuden kehtoja. 70-vuotiaan Suomen Kotiseutuliiton hallituksen jäsen, sosionomi Jorma Hämäläinen korostaa omintakeisista maakunnistamme lähtevien ihmisten tuovan mukanaan murteensa lisäksi tapa- ja tyylikulttuurinsa.
Hallituksen työllisyystavoite on 75 prosenttia, ja se ponnistelee maaseudun elävänä säilymisen puolesta. Suomi haluaa olla koko maailmassa biotalouden ja kierrätyksen mallimaa. Ilmastostonmuutoksen torjuminen on nostettu yhteiskuntamme kärkihankkeeksi.
Vantaalla Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton toiminnanjohtaja työskentelevä ja Lohjalla asuva Marja Tiura ei haikaile takaisin päivänpolitiikkaan. Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat silti edelleen häntä. Touhunnainen kertoo vaikuttavansa nykyään asuinkaupungissaan ruohonjuuritasolla. Hän on ollut näkyvästi puolustamassa viisiopettajaisen Lehmijärven koulun toiminnan turvaamista. Kolme kautta eduskunnassa Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajana vuosina 1999-2011 toiminut Tiura toivoo, ettei tällä hetkellä vallalla oleva ei-politiikka juurtuisi suomalaiseen yhteiskuntaan.
Tarvitseeko Omatunto-näytelmän miehityksen edes vetää rooleja? Tuovatko Väinölän asukkaat eli ihmisyyden tunnustajien kolmekymmenpäisen yhteisön jäsenet jokapäiväisen arvomaailmansa ja toimintakulttuurinsa suuren yleisön nähtäväksi? Tämä kesäteatteriesitys on täysin omanlaisensa toteutus. Teoksen vahvuus on rikkaassa käsikirjoituksessa, väkevässä ohjauksessa sekä loputtomassa joukkovoimassa.
Teatterineuvos Sylvi Salonen (1920-2003) diivaili oikein olan takaa vuonna 1998 valmistuneessa Ylen Tuliportaat-draamasarjassa. Leskirouva Sylvi Kaitalan ärhäkän roolin tehneen näyttelijätären uniikki jakkupuku on parhaillaan esillä somerolaisen Hovilan kartanon Ruudun takaa – puvut tarinoivat -kavalkadissa. Muistojen kultaa – nuoruuden hurmaa 1950- ja 1960-luvuilla -näyttely puolestaan johdattaa kävijän runsaan puolen vuosisadan takaiseen Suomeen. Erityisen kiinnostavia ovat myös emäntä Arja Torkkomäen kasvattamat kymmenet pelargoniat, jotka puhuttelevat värikylläisellä kukkaloistollaan. Tämän viikon lauantaina järjestettävä Muistojen kesäpäivä -tapahtuma tarjoaa kartanomiljöistä innostuneille ihmisille otollisen mahdollisuuden tutustua vuonna 1611 perustettuun kohteeseen.
Aika menettää merkityksensä, kun ohjaaja-käsikirjoittaja Sina Kujansuu, 76, istuutuu mummolansa pytingin mahtipontiselle rappukivelle heinäkuisena poutapäivänä. Punatukka palaa äitinsä juurille. Hänen katseensa lävistää alkuperäisessä asussaan säilyneen pihapiirin jokaisen hirsikerran kivijalasta harjakattoon. – Haluaisin astella paljain jaloin vuosisatojen aikana tallaantunutta saunapolkua tässä maalaistalossa eläneiden esivanhempieni kanssa ja istua heidän keskuudessaan lempeissä löylyissä kerraten kunkin sukupolven elämänvaiheita ja talon historiaa.
Tangolaulukilpailun tuomaristo puhuu mitä sylki suuhun tuo. Esimerkiksi radio- ja televisiotoimittaja Tarja Närhi kehtasi verrata uransa alkumetreillä olevaa Johannes Vatjusta ainutkertaisuudestaan kansainvälisesti tunnettuun virolaiseen ooppera- ja iskelmälaulajaan Georg Otsiin (1920-1975). Taiteellinen johtaja Martti Haapamäki muistutti Seinäjoen Tangomarkkinoiden tehtävänä olevan suomalaisen tangokulttuurin edistämisen sekä vahvojen musiikki- ja tanssielämysten tuottamisen; hän julkisti kuningattareksi ja kuninkaaksi kruunatut – Kisa-Areenan yleisö alkoi pulputtaa, etteivät uudet tangokuninkaalliset houkuta tanssilavoille eivätkä tanssitaloille. Artisti Jari Sillanpään puheenvuoro oli miehen anteeksipyyntö suuren yleisön hyvin muistamista iskelmälaulajan toistuvista törppäilyistä.
