Kolumnit

Ja paperivuori kasvaa…

Yhä useampi yritys palaa perinteiseen paperilaskuun, uutisoi Helsingin Sanomat. Jaa mitä? Minä kun luulin, että nykytrendi on ihan päinvastainen. Eikö suunta ole se, että kaikkialla pikemminkin pyritään paperista eroon? Paperilaskun paluulle on yksinkertainen selitys: suoraveloitus loppuu helmikuun alussa EU-asetuksen vuoksi. Tästä on syntynyt monenmoista hämminkiä. Helsingin Sanomat kertoo, että monikaan yritys ei ole muuttanut suoraveloituslaskujaan…

Kirjasto voisi olla yhteinen olohuone

Ideaalimaailmassa kirjasto olisi kunnan olohuone. Se olisi paikka, jonne tullaan viihtymään ja tapaamaan tuttuja. Kirjastossa piipahdettaisiin hörppäämässä kahvit, vilkaisemassa päivän uutiset ja vaihtamassa kuulumiset. Kirjasto toisi ihmiset yhteen, iästä, asemasta tai puoluekannasta riippumatta. Se voisi toimia kunnallispoliittisena keskustelutilana ja lähidemokratian miljöönä, kuten Ville Hämäläinen (vihr.) kesällä esitti. Kirjasto olisi kulttuurin keskittymä. Siellä nautittaisiin livemusiikista, elokuvista,…

Lapsuuden joulu

Ensimmäisenä kunnon pakkasaamuna kävelin kolmevuotiaani kanssa kohti Kuokkalankulmaa. Jo kävely automatkan sijaan herätti tytössä suurta riemua, mutta erityisesti sen tekivät tuhannet pikkuiset tähdet, joita pakkasyö oli taikonut puihin, tiehen, aitoihin ja nurmikkoon. Lapsen silmin moni asia näyttää ihmeelliseltä, jännittävältä ja ainutlaatuiselta. Niin kai myös joulu. Käsite ”lapsuuden joulu” on kevyen sokerikuorrutteen päällystämä ja enkelikellon kilinän…

Lempäälän keskusta kaipaa opiskelijakämppiä

Mitä iskulause ”Lempäälä on lähellä” oikeastaan tarkoittaa? Tietenkin sitä, että Lempäälä on lähellä Tamperetta. Yliopisto-opiskelijan näkökulmasta iskulause on täysin totta. Se toteutuu puhtaimmassa muodossa rautatiellä. Lempäälän keskustasta pujahtaa junalla Tampereen rautatieasemalle 11 minuutissa. Eikä tule kalliiksi. Opiskelija-alennuksella junapiletti maksaa vaivaiset 1,60 euroa. Lähijuna on tullut tutuksi itsellenikin. Viime aikoina olen reissannut säännöllisesti Lempäälän keskustan ja…

Velikultia joka lähtöön

Nyt, nyt te olette vallan erehtyneet. Ai… jaaai poojaat, poojaat. Ei vallankumousta näin käynnistetä…Eheei. Eheei. Parinsadan punavihreän jutinnäköisen kiekkovieraan edesottamukset itsenäisyypäivänä Tampereella olivat yhtä, niin anarkiaa. Mielenilmaukset kuuluvat demokratiaan, mutta nämä sankarit vetivät hevosta turpaan. Kyllähän itsenäistymispyrkimykset sata vuotta sittenkin olivat laillisen esivallan kyseenalaistamista, mutta silloin aatteen asialla oltiin ja toimiin taidettiin ryhtyä etupäässä selvinpäin…

Sohvalle riviin asetu!

Viikonloppu ja ilta. Aina sama tapahtui. Kaikki perheenjäsenet saapuivat vähitellen olohuonetta kohti, posket saunan kuumuudesta punoittaen ja pyyhkeellä hiuksia kuivaten. Satunnaiset yöpuvut tai kulahtaneet lökövaatteet päällä. Tekniikan Maailman testivoittajaksi valittu televisio napsautettiin auki, ja jokainen haki paikkansa sohvalta, nojatuolista tai lattialta. Vain televisiosta tuleva ohjelma vaihteli. Joskus naureskelimme Napakympin parinmuodostukselle, joskus ruudulla näkyi kauniissa maisemissa…

Kiusaamisen ilmiöitä

Kaarran kapealta, syyslehtien peittämältä pihatieltä tavallisen, suomalaisen omakotitalon pihamaalle. Rapulla palaa lyhtyjä, vierellä seisoo perheen äiti, kainalossa pikkuveikka; isosisko pomppii nurmikolla ja halailee leveästi hymyilevää tytärtäni. Kaikkia naurattaa. Avaan ikkunan ja huudan heipat- saan vastauksen: kiva, kun Tyttö sai tulla, meillä oli tosi hauskaa! Samalla sekunnilla ylitseni vyöryy värisyttävä ajatus. Pysähdyn sadasosasekunniksi, korjaan sitten hymyäni…

Rennosti rientäen

Näin vuosin, viiskyt ja risat, on tietysti vähän huonoa luonnehtia työkiireitään tukka putkella juoksemiseksi. Letti ei oikein ota liehuakseen, mutta aika haipakkaa toimittajan – niin kuin monella muullakin ammattialalla – työ on ollut ja on edelleen. Kiire leimaa kerran viikossakin ilmestyvän lehden tekemistä. Muutaman kerran vauhdinpito on keikalla jäänyt. 1990-luvun puolivälistä Lempäälän-Vesilahden Sanomissa työskennelleenä olen…

Insinöörejä tarjolla

Kun valmistuin viime vuosituhannen puolella diplomi-insinööriksi, oli käynnissä insinöörien markkinat. Työpaikkaa ei ollut vaikea löytää, ja työntekokin oli nuorekkaan reipasta ja inspiroivaa. Suomalaista insinööriä arvostettiin, ja töitä paiskittiin urakalla kotimaassa ja myyden tuotteita ulkomaille. Onneksi yhä edelleen löytyy suomalaisia yrityksiä, joissa on säilynyt tuo reipas ja inspiroiva kulttuuri. Työntekijöistä pidetään hyvää huolta ja heitä arvostetaan….

Sähkötön lauantai

”Äiti, oon saanu kerhon aikana 160 uutta viestiä”, kertoo tyttäreni innoissaan. Whatsapp – tuo koululaisten käyttämä älypuhelinsovellus, jossa voi lähettää ilmaiseksi teksti-, ääni- ja kuvaviestejä sekä videoita, on mahdollistanut myös helpon ryhmäviestittelyn. Jos 10 pikkutyttöä keskustelee kiivaasti vaikkapa Cheekin ihanasta ulkonäöstä tai Robinin tummista ripsistä, voi viestejä kertyä tunnissakin melkoinen kasa. Nykykoululaisten vanhemmilla on kova…

Nokia viilenee, Finnairissa myrskyvaroitus

”Avasin aamulla ulko-oven ja tulva-aalto löi kotiini. Talomme edustalla olevia peltoja halkovan joen pinta oli noussut kuusi metriä.” Tällaisen painajaisen olivat eräälle kansalaiselle aiheuttaneet ympäristöministeri Ville Niinistön puheet illan uutisissa. Niinistö kertoi viimeisimmän ilmastotutkimuksen tuloksista, jotka osoittavat ilmaston lämpenemisen etenevän kovaa vauhtia. Yhtenä seurauksena on vedenpinnan huima nousu. Jotakuinkin samaan hengenvetoon Niinistö totesi, että ilmastoskeptikot…