Kolumnit

Älä ota kesäkissaa, ota kesätyöntekijä

Vesilahtelaisille nuorille avautui mahdollisuus lähteä tulevana kesänä kuukaudeksi kesätöihin Saksaan. Ystävyyskunta St.Georgen tarjosi heille muutamaa työpaikkaa perhemajoituksen kera. Yllätyin suuresti, kun kuulin, ettei innokkaita hakijoita tullut ovista ja ikkunoista. Mahdollisuus kielitaidon ja työkokemuksen kartuttamiseen on ainutkertainen. Kesätyöt ulkomailla ovat CV:ssa kuin punainen huutomerkki, joka kiinnittää jatkossa työnantajan kuin työnantajan huomion. Luulisi, että moiseen mahdollisuuteen tartutaan…

Novelleja minulle, kiitos!

Sain juuri luettua Iida Rauman kirjan Seksistä ja matematiikasta. Mielenkiintoinen. Huoliteltua, viisasta ja kaunista kieltä. Paljon tapahtumia, paljon ihmisiä, paljon yllättäviä käänteitä, paljon ajateltavaa – vakavia tulevaisuuskuvia. Ja paljon sivuja, melkein 500! Miksi ihmeessä nykyään pitää kirjoittaa niin paksuja kirjoja, että kädet väsyvät niitä lukiessa. Varsinkin jos nautiskelee niistä niin kuin minä sohvalla tai sängyssä…

Eivät edes huhuja vaan valheita

Narvan koulun lähellä sitä ja Sääksjärven S-marketilla tätä. Sosiaalisessa mediassa levitetään ja nähtävästi myös ahkerasti luetaan vailla mitään todellisuuspohjaa olevia rasistissävytteisiä, mutta ”varmoista lähteistä” peräisin olevia ”uutisia”. Maahanmuuttajien väitetään ahdistelevan nuoria tyttöjä niin Lempäälässä kuin Vesilahdessa. Onneksi Odinin sotureita sattui paikalle ja luovuttivat kelmit virkavallalle. Varsinkin facebookryhmä Rajat kiinni -kansanliike sekä kysymys- ja huutomerkein itsensä…

On kakkoa ja ruakua kuakkua

Misä, täsä ja tosa tavataan länsimurteissa todeta. Tampereen kiälessä dee on ree ja rintteri voi tarkoittaa niin pikajuoksijaa kuin tulostintakin. Lempäälässä ja Vesilahdessa hämäläismurretta harvoin kuulee, vaikka minä ainakin mielelläni kuulisin. Murteissa ilmaukset kuulostavat tuoreilta, kansankieli suoruudessaan lupsakalta. Murteella puhumisessa on myös jonkinlaista kapinaa. Murre kieltäytyy käyttämästä sanoja direktiivi, strategia tai indikaattori. Toisaalta se on…

Seurakuntahallinnosta kunnallishallintoon

150-vuotisjuhlavuottaan viettävän Lempäälän keskustaa kehitetään ja hyvä niin. 25 000 asukkaan Sastamala, johon kuuluvat entinen Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä, on kuntaliitoksistaan huolimatta taajamarakenteeltaan 2 500 asukasta pienempää Lempäälää selvästi kaupunkimaisempi. Sastamala on toki kaupunki, mutta kunnat eroavat kuntamuotoa enemmän toisistaan väestökeskittymiltään. Vuonna 1907 kauppalana osana Tyrväätä aloittanut Vammala on kerännyt väkeä myös keskustaansa. Lempäälä on…

Muistoa minulta pyysit

Ainakin 25 vuotta sitten omalla ala-asteellani kiersivät muistokirjat. Sinne kirjoitettiin värssyjä, kuten ”ystävyys on kuin pikkuinen ukko, jolla on kädessä avain ja lukko. Niillä se sitoo ystävät yhteen, niin kuin maamies pellolla lyhteen”. Hienointa oli saada opettajan virheettömällä kaunokirjoituksella tekemä värssy kirjaansa. Sivulle liimattiin koristeeksi nykyisin jo lähes esihistoriallisiksi luokiteltuja kiiltokuvia. Muistokirjojen jälkeen kiertoon lähtivät ystäväkirjat….

Joulu saapuu jokaiselle

Joulukalenterin luukkujen vähentyessä alkaa ilmassa olla käsinkosketeltavaa joulun tunnelmaa. Tiedättehän, sellaista kutkuttavaa jännitystä, joka saa lapset etsimään tontun jälkiä ja aikuiset myhäilemään tietäväisesti sitä katsoessaan. Joulu tulee jokaiselle eri tavalla. Toisille se hiipii hiljaa sydämeen joululaulujen ja kauppaan ilmestyvien konvehtirasioiden myötä. toisille joulun tekee adventtikynttilöiden sytytys, hyasintin tuoksu tai ensimmäiset joulutortut. Usein se on jokin…

Yritysten kasvu edellyttää kansainvälistymistä – onko oikein mennä kehitysmaihin?

Jo vuonna 1990 Tampereen kauppakamarin johtaja sanoi: ” Tähän mennessä pirkanmaalaiset yritykset eivät juuri ole esiintyneet aktiivisina suomalaisessa lähes neljän miljardin markan kehitysyhteistyössä…”.  Samassa yhteydessä Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja sanoi: ”Uskon, että myös pirkanmaalaisilla pk-yrityksillä on paljon annettavaa kehitysyhteistyöhön, kun siihen nyt kuuluvaa turhaa byrokratiaa onnistutaan purkamaan”.  Silloisen Tukkukauppojen Oy:n pääjohtaja sanoi: ”Suomalaisen edun mukaista on,…

Futisväelle joululahja

Joulupukki käväisi inan aikaisessa lempääläiselle jalkapalloväelle, kun joku aika sitten julkistui tieto Hakkariin noin vuoden sisään rakentuvasta jalkapallohallista. Virallisesti puhutaan monitoimihallista, jotta käyttökunta laajenee yhden lajin ulkopuolisillekin tahoille. Jalkapallopuolen toimijoille eli lähinnä LeKi-futiksen piirissä toimiville hankilöille pitää nostaa hattua, aluksi jopa ylimaalliselta kuulostanut halli-idea on puhjennut nupusta melkein avonaiseksi kukaksi. Kuinka komeaksi kukaksi, sen näyttää…

Ihan pakko kirjoittaa

Meillä on taas kissa. Vaikka olimme vakaasti päättäneet, ettei ole järkevää enää ottaa kissaa. Se hankaloittaa meidän kulkemista ja matkustelua. Naapuruston innokkaat kissanvahditkin ovat kasvaneet aikuisiksi. Kissahan voi elää liki 20-vuotiaaksi – kuinka tosi vanhoja me siinä vaiheessa olisimmekaan. Jaksoimme sinnitellä pari vuotta. Järki hävisi taas tunteelle. Kesämökillä mellasti koko kesän neljä erikokoista jänistä tuhoten…

1,35 lasta ei ole paljon

Vesilahden väestönkehitys Tampereen kaupunkiseudun  imussa on ollut pienelle kunnalle viime vuodet hurjaa. Parhaimmillaan tai pahimmillaan se on ollut aivan maan kärkeä, reilusti päälle parin prosenttiyksikön eli siis kehitysmaan väestönkasvun luokkaa. Väkiluku kasvoi Vesilahdessa peräti päälle 150 henkilöllä viimeksi vuosina 2005 ja 2008. Varaa kasvulle  on  ollut. Kunniakkaassa menneisyydessään Vesilahti oli esimerkiksi Lempäälää paljon  väkirikkaampi kunta. …

Mielenvirkistyksen aika

Syksy sopii minulle. Aurinko pilkahtaa vain harvakseltaan, joten likaiset ikkunat ja villakoirat nurkissa peittyvät armeliaaseen pimeyteen. Kaapista saa kaivaa kaulahuivit, villasukat ja lämpöisemmän pompan. Sohvalle hautautuminen on sallittua, toisinaan jopa suotavaa. Vaikka pimeässä on puolensa tekee se myös helposti mielelle tepposia. Väsyttää, ei huvita ja vähän masentaakin. Kaamosmasennukseen on kehitetty jos jonkinmoisia konsteja korvavaloista lähtien,…

Ensirakkauteni oli valkoinen japanilainen

Ensimmäinen autoni oli pieni valkoinen Mazda 121, joka ilmiselvän yhdennäköisyyden vuoksi tunnettiin kotipaikkakunnallani yleisesti lempinimellä Muna. Muna oli ennen minun luokseni saapumistaan kertaalleen kolarissa särkynyt ja sittemmin eheäksi korjattu. Auto omasi kenties tavallista huonomman karman, mutta minulle se oli rakas. Kerran siskoni kolisteli huoneeseeni aamutuimaan ja tyynen rauhallisesti ilmoitti, että Munan päälle on kaatunut puu….