Puheenaiheet

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Mestareiden maa

Suomi on täynnä mestareita. Mahtaako missään muussa maassa olla niin paljon maailmanmestareita ja ennätyshenkilöitä (sekä miehiä että naisia) kuin Suomessa? Heitä on paljon enemmän kuin osaamme arvatakaan. Joidenkin suoritukset saavat paljon julkisuutta, mutta toisten ennätykset ja mestaruudet kuitataan lyhyellä uutisella paikallislehdessä. Sitten he vaipuvat unohduksen yöhön, kunnes seuraava kesä koittaa, ja tulee tilaisuus uusia mestaruutensa…

Lempofestit vai Vesilahtipop?

Tiedotteita loppuunmyydyistä festareista ja festaripäivistä tippuu tasaiseen tahtiin sähköpostiin. Himos, Suomipopfestarit Jyväskylässä, Kuopion viinijuhlat, Ruisrock ja niin edelleen. Festarit eivät enää ole pelkästään nuorten temmellyskenttiä. Mukana jammaavat myös heidän vanhempansa. Väkeä riittää vesisateesta ja koleasta ilmasta huolimatta. Esiintyjinä ovat festarista toiseen samat nimet. Syy menestykseen on siis oltava muualla kuin esiintyjärepertuaarissa. Vai onko? Guns N’…

1050 kilometriä kesämökille

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa oli jo noin 501 600 kesämökkiä. En ole varmastikaan siis ainoa, joka tykkää mökkeilemisestä. Mutta entä jos mökille on noin 1050 kilometriä ja liikkuminen on hankalaa? Kuten aikaisemmin jo mainitsin, rakastan mökkeilyä. Mökillä saa valvoa aamusta yömyöhään, kalastaa päivät pitkät, käydä ulkosaunassa tai pelata lautapelejä sisällä, jos vaikka ulkona sattuisi satamaan….

Rauhaa ja suvaitsevaisuutta

Juice Leskinen määritteli sekä rauhanaatteen että suvaitsevaisuuden laittamattomasti vuonna 1981 ilmestyneessä Rauhaa-kappaleessaan. ”Me jokaiseen tykkiin ja jokaiseen luotiin rauhankyyhky maalataan ja hyvin omatunnoin päästään rauhanvastustajat ampumaan”. Kyseisen laulun koko teksti on tällä hetkellä valitettavan ajankohtainen. Juice irvailee yrityksille tehdä rauha maailmaan ”vaikka sitten väkisin” ja eri tahojen suurisuuntaisille mutta kovin näennäisille rauhan organisoinneille. Niissä kun…

Kommentti: Kyläseurojen aika ei ole ohi

Lempäälän kunnan nettisivuilla paikallisten urheiluseurojen luettelossa vain yhdellä on etuliitteenään joku muu Lempäälän osa kuin kunnan nimi. Kyse on totta kai Sääksjärven Loiskeesta. Kun kurkataan historiaa muutamia vuosikymmeniä taaksepäin, Lempäälässäkin toimi kyläseuroja useita, kuten Kuljun Jyry, Moision Riento, Kelhon Katajaiset ja Mattilan Innostus. Loiske edustaa Lempäälässä edelleen ansiokasta kyläseuraperinnettä, sillä loiskelaiset itsekin, kuten vaikkapa nykyinen…

Malttia saaliin ottoon

Luonnonvaraisen lohen ja taimenen tunnistaa rasvaevästä. Istutetusta kalasta se on leikattu. Rasvaeväleikkauksen avulla pystytään jatkossa erottamaan luonnossa syntyneet lohet ja taimenet istutuskaloista. Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö muistuttaa aiheellisesti, että rasvaevälliset saaliskalat olisi syytä vapauttaa, sillä useimmat lohi- ja taimenkannat ovat Suomessa uhanalaisia tai vaarantuneita. Kantojen kehittyminen vaatii kalastajilta siis malttia saaliin ottoon. Suomessa istutetaan heikentyneen luonnontuotannon…

”Eihän tää mikään Lempäälä ole”

Kymmenkunta vuotta sitten käydään Lempäälän ala-asteiden välistä jääkiekkoturnausta. Peli on hyvätasoista, oikeaa lätkää suurella sydämellä pelattuna, mutta Moision koulu klaaraa pelin toisensa jälkeen voitokkaasti. Kapellimestarina häärii hädin tuskin puolitoista metrinen hintelä kloppi, joka on taidoiltaan ylivertaisen häikäisevä, mutta ei kuitenkaan ole mikään sooloilija. Turnaus päättyy ansaittuihin Moision voittojuhliin. Vuonna 2014 samainen peluri on kasvanut mittaa,…

Terveisiä Öröstä

Enpähän kirjoita kokemuksia Budapestistä ja Balatonilta, vaikka olinkin mukana lehden lukijamatkalla: hyvin hoidettu – kannatti. Sen sijaan kirjoitan helatorstaina alkaneesta kotimaan retkestämme. Olemme käyneet katsomassa monia idyllisiä ruukkimiljöitä. Suomen teollinen toiminta on paljolti alkanut lounais-Suomesta. Sen alueen ruukit meiltä olivat vielä näkemättä. Siis sinne. Mustiossa oli häät. Väki purkautui ulos kirkosta ja kanttori sulki samantien…

Kun aikuiset kiusaavat

Perheenäiti kirjoitti Lempääläiset-ryhmässä pettymyksestään, kun kaupasta ostettujen kanansiipien päivämäärä olikin jo mennyt umpeen. Kirjoitus sai kymmenet ja taas kymmenet ihmiset haukkumaan perheenäidin, pilkkaamaan häntä ja osoittamaan, kuinka typerä perheenäiti heidän mielestään oli. Ehkä ala-arvoisin vastaus naiselle oli toisen naisen postaama kuva nälkäänäkevistä kehitysmaan lapsista, alla teksti, että mietihän nyt vähän, miten suuria sinun ongelmasi ovat…

Joku päätös olisi hyvä

Huomattava osa lempääläläisistä kuntavaaliehdokkaista vastasi L-VS:n kuntavaalikoneessa, että kuntaan pitäisi saada uimahalli. Samaa mieltä on valtaosa kuntalaisista – uimahalli on ollut kuntalaisten toivomuslistan ykkösenä jo vuosikymmeniä. Uusi kunnanvaltuusto tuskin tekee seuraavan neljän vuoden aikana myönteistä rakentamispäätöstä uimahallista. Ensin pitää saada Lempäälä-talo aikaiseksi, rahoitettava muita jo päätettyjä investointeja  ja huolehdittava kaiken kaikkiaan, että lakisääteiset menot saadaan…

Kansan osa on puhunut

Yhdelläkö äänellä ei muka ole merkitystä. Väite on kestämätön selitys ainakin äänestämättä jättämiselle. Sen osoitti taas jälleen kerran kuntavaalit, jossa Lempäälässä peräti valtuustopaikka ratkaistiin arpomalla ehdokkaiden äänten päätyessä tasan. Vesilahdessa puolueiden välinen suuruusjärjestys saatiin selville ainoastaan kuuden äänen marginaalilla. Tampereella, jossa äänioikeutettuja on jonkin verran Vesilahtea enemmän, marginaaliksi riitti sielläkin alle sata ääntä. Sitä paitsi…

Minun äiti ja äidin kieli

Kuulostaako otsake oudolta tai suorastaan tyhmältä? Virheelliseltä suomen kieleltä? Ei ihme, sillä tuota kaikkea se on. Lyhyeen otsikkoon on saatu mahtumaan kaksi pahaa kielivirhettä, ja niistä ärsyyntyneinä muutamat lukijat ovat jo kääntäneet sivua. Ymmärrän heitä täysin. Niin minäkin olisin tehnyt. Valitettavasti tuollaiseen kieleen törmää lehdissä ja muissa tiedotusvälineissä päivittäin. Törmätä-verbi on tarkoituksella valittu, koska äidinkieltään…

Tasavallan syntykivut

Itsenäisyysjulistus ei vielä merkitse itsenäisyyttä. Niiden välissä on usein pitkä tie. Niin oli Suomessakin. Kun eduskunta 6. joulukuuta vuonna 1917 hyväksyi itsenäisyysjulistuksen, maassa oli eduskunnan porvarilliseen enemmistöön rakentuva P.E. Svinhufvudin johtama hallitus, senaatti, mutta sillä ei ollut itsenäisyyden edellytyksiä, omia poliisivoimia eikä armeijaa. Maassa oli 100 000 venäläistä sotilasta. He eivät enää totelleet entistä päällystöään…