Arto Hämäläinen

avatar

  • Päiväretki Vesilahden luontoon: Kirkonkylän ympäristö

    Linnankallio Kaakila on pitkä, luoteeseen pistävä niemi kirkonkylän itäpuolella Lempäälän rajan tuntumassa. Aivan niemen nokassa Toutosenselän rannalla sijaitsee toinen Vesilahden kahdesta linnavuoresta, Linnankallio. Onkemäellä sijaitsevan Linnavuoren tavoin

  • Päiväretki Vesilahden luontoon: Hinsala

    Laukon kolopuulehto Vastapäätä Laukonhakaa, Hinsalantien luoteispuolella, on noin kolmen hehtaarin kokoinen vanhan sekametsän alue. Metsässä kasvaa suuria kuusia, mutta kulkijan huomion lehtomaisessa pohjoisrinteessä vievät sen lukuisat jykevät haavat. Yhdessä

  • Päiväretki Vesilahden luontoon: Narvan seutu

    Lehmiojankallio Yksi Vesilahden näyttävimmistä kalliojyrkänteistä sijaitsee Koivistalhon tien varressa. Etäisyyttä tiestä on vain satakunta metriä, mutta paikoin yli kaksikymmentä metriä korkea kallio onnistuu piilottelemaan kulkijalta, kunnes tämä on aivan se

  • Päiväretki Vesilahden luontoon: Rämsöö

      Vuorisjärvi. Rämsööntien ja Suonolantien kulmauksessa sijaitsee Vuorisjärvi, jonka nimi historiantutkijan mukaan saattaa tarkoittaa vanhaa järveä. Järvi se ei ole ollut enää pitkään aikaan, vaan muuttunut umpeenkasvun myötä suoksi. Monen Vesilahden järv

  • Päiväretki Vesilahden luontoon: Saastonkulma

    Iso-Hyyhönen Iso-Hyyhönen on Hyyhösjärvistä isompi, noin kilometrin mittainen pitkulainen metsäjärvi kunnan länsiosassa. Kolmenkymmenen hehtaarin koollaan se on suurin rakentamaton järvi Vesilahdessa ja kuuluu Natura 2000 -verkostoon. Metsästys ja kalastus on

  • Pienoismallista näyttelyn vetonaula

    Ajatus Narvan kylän pienoismallin rakentamisesta syntyi maaliskuussa, kun Sorvalan Seniorit olivat jälleen kerran kokoontuneet muistelemaan vanhoja. Puheen solinan keskellä Reino Roppo veti salkustaan ison, käsinpiirretyn kartan, johon oli pikkutarkasti merkit

  • ”Onneton Narvan kulmakunnan päivä”

    Näyttely kertoo, millainen oli Narva lähiseutuineen ennen vuotta 1918

  • Partiolaiset leipoivat perinnepullaa

    Narvan seurantalon keittiön täytti hallittu hulina ja vastaleivotun pullan tuoksu, kun partiolaiset päästivät luovuutensa valloilleen. Pullanpaistajaisissa luotiin sekä omaa designia että perinteistä mallia edustavia herkkuja. Innokkaita taikinasormia ohjailiv

  • Rahantulo yllätti ompeluseuralaiset

    Diakoniatyöntekijöiden piirissä ilmaan oli heitetty mahdollisesti se ensimmäinen ajatusraakile, kauan sitten. Kunnolla ilmaa siipiensä alle idea sai, kun innokas käsitöiden harrastaja Sirkka Pasti keksi, että hyväntekeväisyyteen voisi kerätä rahaa käsitöitä my

  • Kädentaidoille riittää kysyntää

    Perinteisten käsityötaitojen säilyminen ei ole itsestäänselvyys edes Vesilahden kaltaisessa maalaispitäjässä. Innostus tuunaukseen sekä luonnon- ja kierrätysmateriaalien käyttämiseen on kova, mutta vanhojen mestarien määrä vähenee. Taitokeskuksen Länsi-Vesilah

  • Kynttilä syntyy niiaamalla

    Kynttiläpaja on kuulunut Taitokeskuksen ohjelmaan pitkään. Edellisestä kerrasta oli kuitenkin ehtinyt kulua jo pari vuotta. Ehkäpä tästä syystä Narvan koulun tekninen tila täyttyikin nuoresta ja vähän varttuneemmastakin käsityökansasta. Taitokeskuksen, Vesilah

  • Perinnemaisema tarvitsee hoitoa

    Niinimäen haka Kellokiventien varressa oli pitkään karjan laitumena. Heinäkasveja rouskuttavat ja maata lannoittavat eläimet pitivät maisemat avoimina ja loivat näin elinympäristön, jossa viihtyivät monet nykyään harvinaisiksi käyneet ketokasvit. Niinimäen tal

  • Päiväretki Vesilahden luontoon: Koskenjoen reitti

    Koskenjoki Vesilahdessa on vähän jokia, nekin yleensä kapeita ja ojamaisia. Koskenjoki on näistä jokimaisin, suupuoleltaan viidenkymmenen metrin leveyttä tavoitteleva ja yläjuoksullaan pikku koskina kohiseva virta. Paras keino tutustua tähän noin kuuden kilome

  • Lempäälän historia alkaa kivikaudelta

    Ahtialanjärven kiertävä reitti on suosittu pyöräilijöiden keskuudessa. Ensi kertaa niihin maisemiin sattuva huokaisee monta kertaa ihastuksesta kauniin luonnon edessä. Kun tutustuu alueen kivikaudelta alkavaan historiaan, saa kierroksesta vielä monin verroin e

  • ”Pitävätkö puheet paikkansa”

    Sukututkimus on tuttua puuhaa monelle suomalaiselle. Voidaan puhua suorastaan sukututkimuksen buumista, kun tuhannet sukunsa vaiheista kiinnostuneet ovat alkaneet etsiä tietoa esivanhemmistaan. Alussa välineinä olivat kirjalliset lähteet kuten kirkonkirjat, jo

  • Päiväretki Vesilahden luontoon: Palho-Vakkala

    Palhonnokka Pyhäjärven Vakkalanselälle kurkottava Palhonnokka on mökkirikkaassa Vesilahdessa harvinaisuus. Hepolahtea lukuunottamatta sen rannat ovat säilyneet vapaina ja lähes luonnontilaisina. Helpoiten paikalle pääsee veneellä, maitse Palhonkartanontietä sa

  • Narvassa vaputeltiin Narviksen tahdissa

    Pilvipoutaisessa, lämpimähkössä kevätsäässä oli hyvä juhlia Narvan torilla. Vappu otettiin kylällä vastaan perinteisin menoin ja tutuin kasvoin tänäkin vuonna. Kunnan järjestämällä kesätorilla avajaiskahvitusvuorossa oli ”Tähti” nuorisoseura, ja paikalla niin

  • Suvultaan suuria

    Lempääläiset ja vesilahtelaiset ajattelevat toisistaan pääasiassa mukavia ajatuksia. Mutta ovatko lempääläiset mukavia siksi, että he ovat entisiä vesilahtelaisia? Entä johtuuko vesilahtelaisten kelvollisuus heidän lempääläisistä juuristaan? Kumpi pitäjä olika

  • Äijät irti taas

    Kevätaurinko ja vihreän nurmen paljastuminen lumen alta saa yleensä jalkapallosta innostuneen henkilön potkujalan kummasti syyhyämään. Näin on käynyt myös Vesilahdessa, jossa neljättä kauttaan aloitteleva äijäfutaajien joukko malttamattomana odottelee tilaisuu

  • Narvassa osataan talkoot

    Svartmarkin tottijärveläinen torppa, paremmin tunnettu Vesilahden kotiseutumuseona, on harmaine hirsineen uhmannut ajan hammasta yli kaksisataa vuotta. Viimeksi rakennuksessa on asuttu 1960-luvulla, jonka jälkeen se on kahteenkin otteeseen siirretty ennen pyst

  • ”Paremmin tehty kuin suunniteltu”

    Vanha puusilta Vesilahden Suonolassa on ollut historiaa jo puoli vuotta. Vanhimmilta osiltaan satavuotias silta sai väistyä uudenaikaisen teräsbetonisillan tieltä, kun purku- ja rakennustyöt aloitettiin viime vuoden syyskuussa. Liikenteelle Suonolan yksityisti

  • Rautialantien turvallisuus paranee 2015

    Rautialantien kunnostussuunnitelma välillä Kesola-Suomelantie alkaa olla viimeisiä tarkistuksia vaille valmis. Pirkanmaan Ely-keskuksen ja Destian edustajat esittelivät suunnitelmaa kiinnostuneille Vesilahden paloaseman kokoustilassa 22. päivä lokakuuta. Eväst

  • Uittamon siltaremontti aikataulussa

    Suonolassa sijaisevan Uittamon sillan remonttityöt ovat päässeet hyvään vauhtiin. Syyskuun lopulla paikalla kävi valtionavustuksista tiekunnille vastaavan Pirkanmaan ELY-keskuksen henkilökuntaa tutustumassa töiden etenemiseen. Lupapäällikkö Aleksi Haapavaara o

  • Pärtsäily ei kysy ikää

    Matala jyrinä ja pauke kertovat, että jotain tavallisesta poikkeavaa on tulossa. Päät kääntyvät katsomaan, ja kun tulivat lopulta saapuvat näkyville, vaihtelevat ilmeet innostuksesta ihastukseen. Ohitse vyöryvän kromin ja mustien nahkaliivien määrä ei jätä kat

  • Luonnollinen ote luontoon

    Liikenteen taustamelu Sääksjärvellä vaimeni hiljalleen, kun parikymmentä luonnosta kiinnostunutta lasta ja aikuista sukelsi tutustumaan Birgitan polun saloihin. Kannistontieltä länteen suuntautuva reitti eteni vaihtelevan maaston halki kohti Ammejärven laavua.

  • Kinnarin lomamökit vaihtoi omistajaa

    Mökki numero 14 ei ole kaukana naapurimökistä, mutta pihapiiri on suojassa katseilta ja Hauenparmanlahti kimmeltelee elokuun lämmössä parin kävelyaskeleen päässä. Omasta rauhasta nautiskelemaan saapuneet Markku ja Riitta Noronen ovat suunnanneet lomillaan näih

  • Puusilta vaihtuu teräsbetoniin

    Vesilahden Suonojärven ylittävä Uittamon puusilta natisee viimeisiä viikkojaan. Huonokuntoinen, vanhimmilta osiltaan satavuotias siltavanhus puretaan ja tilalle rakennetaan penkereenvarainen teräsbetoninen liittopalkkisilta. Työt alkavat syyskuussa ja kestänev

  • Kuntavaalien ääniharava ei seisoskele takavasemmalla

    Kuljulainen Veijo Niemi vaikuttaa toiminnan mieheltä. Tällaisen johtopäätökseen todennäköisesti tekivät myös ne lähes kolmesataa lempääläläistä äänioikeutettua, jotka viimesyksyisissä kuntavaaleissa tekivät kuntapolitiikan tulokkaasta saman tien vaalien ääniha

  • Mikä on perussuomalaisten vaihtoehto?

    Kesätori vetää aina hyvin väkeä, mutta Timo Soinin saapuminen paikalle sai aikaan jopa pienoista tungosta. Värikkäänä persoonana tunnettu kansanedustaja ja perussuomalaisten puheenjohtaja pistäytyi toviksi juttelemaan toriväen kanssa ja kertomaan ajatuksiaan S

  • Gospelilla aloittanut yhtye imee vaikutteita rokista iskelmään

    WanhaJaanu JamBand syntyi sattumien kautta, kun samanhenkiset ihmiset osuivat yhteen puolitoista vuotta sitten. Seitsenhenkisen, pääasiassa vesilahtelaisista soittajista ja laulajista koostuvan kokoonpanon  taustalta löytyy vankkaa musiikillista pohjaa ja palj

  • Pärekatto syntyy aloittelijaltakin

    Satavuotias, hirsinen saunarakennus Marjut ja Markku Tomman pihapiirissä oli pitkään purku-uhan alla. Alkuperäinen katto oli tullut tiensä päähän ja laski sadevedet sisään. Perinteistä rakentamista arvostavat Tommat päättivät kuitenkin luopua purkamisesta vier

  • Vain mielikuvitus rajana

        Kolmatta kertaa Lempäälässä järjestettävä tapahtuma oli juhlavuonnaan suurempi kuin kertaakaan aiemmin. Neljän päivän sijaan sorvattiin viitenä päivänä ja päälle tuli vielä päivän mittainen seminaari. Eri puolilta Suomea saapui sorvaustaitojaan

  • Kolme viikkoa liikuntaa putkeen

      – Ihan kaikki on kivaa! Paljon liikuntajuttuja, hyviä kavereita ja ohjaajat on tosi mukavia, hihkaisevat nuoret liikuntaleiriläiset Minna Marjamäki ja Emilia Ylinen pesäpalloharjoitusten lomasta. Vilkinaron nurmella olikin vilskettä ja ilma täynnä

  • Vesilahden ruokakoulun teemoina maito ja lähiruoka

      Lapsille suunnattuja 4H- yhdistysten ruokakouluja järjestettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna ruotsinkielisellä rannikkoseudulla. Tänä vuonna toiminta laajeni suomenkieliselle alueelle, ja myös Vesilahden-Tottijärven 4H pisti pystyyn opetuskeittiön Na

  • Aito vihta syntyy perinteitä kunnioittaen

    Vähemmänkin saunahullu kansalainen tarttuu vihtaan yleensä juhannussaunassa. Harvalle silloin enää kelpaa viimevuotinen, pakasteesta sulateltu vihta, vaan verenkiertoa pitää herätellä tuoreella, mieluiten itse tehdyllä vihdalla.  Narvalainen Aulis Vaani kuuluu

  • Savesta harvoin syntyy ihan perusmökki

    Savirakentamisesta tulee monelle ensimmäiseksi mieleen alkeellinen oksa- ja savikyhäelmä jossain kaukana Suomen rajojen ulkopuolella. Savirakentamisen perinteet ovat kuitenkin Suomessakin vahvat, vaikka tieto ja taito melkein pääsivät katoamaan teollisen rake