Hannu Järvinen

EuroBirdwatch 21 – tapahtumassa nähtiin 7 miljoonaa lintua

Syksyn toistaiseksi suurimmat merimetsoparvet, yli sata lintua on nähty Sorvanselällä.

Vuodesta 1971 jatkunut valtakunnallinen sääksikannan seurantaprojekti osoittaa kalakotkien voivan varsin hyvin. 50 vuoden seurannan aikana sääksikanta on kasvanut, laji on palannut hiljalleen pesimään vesien äärelle ja saariin, mutta laji on edelleen riippuvai

Keijo Ruuskanen rengasti Lempäälän Ahtialassa kaksi kaunista mehariuntuvikkoa 25. heinäkuuta ja Honkiniemi Vesilahden Onkemäen maastossa 18. heinäkuuta kaksi mehiläishaukan poikasta.

Tammikuussa  suurin merikotkakertymä Säijänselällä oli yli 50 merikotkaa.

Kylmä pohjoisvirtaus on hidastanut hyönteissyöjien muuttoa ja monen lajin osalta ollaan aikataulusta jo myöhässä. Ensimmäiset haarapääskyt lentelivät Ahtialanjärvellä vappuaattona tuoden varman lupauksen kesästä. Kun säät lämpenevät, odotusvuorossa ovat lähipä

Mokoman pitkä odotus päättyi Onkemäellä. Puoliso palasi muuttomatkalta.

Harmaalokki palasi tuttuun tapaan ensimmäisenä varsinaisena muuttolintuna 27. helmikuuta Vesilahdelle. Harmaalokit saapuivat joukolla Pirkanmaalle ja samana päivänä harmaalokkeja nähtiin useissa kunnissa. Odotettu maa- ja merikotkien muutto tavallaan rysähti k

Vesilahden Onkemäellä Hirvijärven laskupurolla talvehtii jo kolmatta talvea yksinäinen, vanha laulujoutsen seuranaan koskikara. Käydessäni paikalla 10. helmikuuta kovana pakkaspäivänä laskupuro oli sulana enää vain pieneltä alalta. Joutsen lepäili rauhallisest

Vanhan ajan pakkastalvi sai pilkkijät Pyhäjärven selille – ja perässä seurasivat kalastajia ja jättökaloja odottelevat merikotkat. Tammikuun puolessa välin Vakkalanselän–Säijänselän jäillä laskettiin jo lähes 40 paikallista merikotkaa – ja lisää od

Lempäälässä on havainnoitu tänä talvena tehostetusti lintuja. Tarkoituksena on selvittää, kuinka monta eri lintulajia on mahdollista havaita 1.12. 2020 – 1.3.2021 välisenä aikana. Tammikuun 5. päivään mennessä Lempäälässä on havaittu kuluvalla talvikaudella jo

Mukavaa oli nähdä talvehtimaan jäänyt tuulihaukka Vesilahden Kostialassa

Alhonselällä laskettiin 15. marraskuuta peräti 6 000 kalastelevaa isokoskeloa.

Pyryn päivänä 1. marraskuuta suoritettiin talvilintujen syyslaskenta Vesilahdessa. Toinen laskenta on vuorossa tammikuussa ja kolmas laskenta vielä maaliskuussa talvilintukantojen ja  muutosten selvittämiseksi. Jouko Sipari laski Narvan perinteisen 4 kilometri

Lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana maamme yli muutti satoja tuhansia arktisia hanhia. Enemmistö Pirkanmaalla nähdyistä hanhista on ollut valkoposkihanhia, jotka matkasivat Siperian tundralta Pohjanmeren talvehtimisalueilleen. Vesilahden Valkkisen–Mukala

Vanha kansa seurasi tarkkaan luonnonmerkkejä. Kurkiaurojen ilmestyessä taivaalle tiedettiin perässä seuraavan kurjat ilmat. Säätiedotuksissa varoitettiin 16. syyskuuta rantautuvasta hurjasta Aila-myrskystä, joka toteutuikin metsätuhoineen ja sähkökatkoineen. N

Kalatiiralla taas ennätysvuosi

Peltoaukeiden yllä paikallaan lekutteleva tuulihaukka, ” tuulta tallaava” ja myyriä tähystävä tuulihaukka on palannut maaseudun tyyppilinnuksi ja on Lempäälän ja Vesilahden viljelyalueillakin kaunis ja yleinen näky. Tuulihaukan menestykseen on ratkaisevasti va

Lokkisaari ry:n mukaan kyseessä on erittäin harvinainen onnistunut sekapesintä,  sillä Hanbook of Avian Hybrids- teos ei tunne ainuttakaan tapausta maailmassa. Kirjan julkistamisen jälkeen on todettu yksi sekapesintä Yhdysvalloissa, jossa parin koiras oli lapi

Merikotkien pesätarkastajilla Keijo Ruuskasella, Pekka Marjomaalla ja Tommi Vuorisella oli iloista kerrottavaa, sillä Lempäälän merikotkapari pesi jälleen vanhassa pesässään ja kasvatti kaksi komeaa poikasta. Vesilahdessakin merikotka pesi viimevuotisella pesä

Vuodenlintua etsimään: Peltosirkkuetsinnät kannattaa suunnata laajoille viljelysmaille, kuten Laukon-Hinsalan aukeille, Tarimaan-Mustisen sekä Ylämäen-Mantereen viljelyalueille, joissa todennäköisimmin peltosirkun voi tavata.

Ensimmäiset räystäspääskyt saapuivat Lempäälään Ahtialanjärvelle 24.- ja 25. huhtikuuta.

Sääksikoiras aloitti heti pesän korjauksen talven jäljiltä, sillä pesälinna on oltava valmis naaraan paluuseen mennessä.

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu punasotka palasi Ahtialanjärvelle 11. maaliskuuta tehden samalla lajin Pirkanmaan saapumisennätyksen. Ahtialanjärven Lokkisaaresta on muodostunut tämän jo pian häviämässä olevan sukeltajasorsan turvapaikka. Viime kesänä Lok

Lempäälän–Vesilahden Säijänselän merikotkat ovat tarjoilleet melkoisia yllätyksiä kuluneena talvena. Kun Ritva ja Risto Mikkola havaitsivat helmikuun puolivälissä Säijänselän jäillä peräti 61 merikotkaa norkoilemassa kalastajien jättökaloja, Pirkanmaan Lintuti

Merikotkia alkaa kerääntyä Pyhäjärven selille sitä mukaa, kun kalastajat uskaltautuvat jäille. 15. helmikuuta seurasin Laukon Päirenniemestä kahta kalastajaa Säijänselällä vähän pelonsekaisin tuntein. Onko jäät  enää  riittävän vahvoja  vesisateiden ja lämpöas

Viime viikonvaihteessa pidetyn 15. pihabongauksen tulokset yhdistettynä maamme viidensadan talvilintulaskentareitin tuloksiin kertovat vakuuttavasti maamme talvilinnuston tilasta. Pihabongauksen tavoite on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta tarkkailemall

Vesilahden Kaakilantietä ajaneet ovat ihmetelleet, onko täällä jokin huutokauppa käynnissä, kun maantienvarret ovat päivästä toiseen täynnä autoja. Niin myös viime lauantaina 11. tammikuuta, kun kävin itsekin seuraamassa Kaakilanniemen omakotitalon piharuokinn

Pähkinänakkeli on viihtynyt Lempäälän Hauralassa jo yli kaksi kuukautta.

Lempäälän ja Vesilahden talvilinnuista saadaan perusteellista tietoa, kun laskennat suoritetaan talvikaudella kolmasti. Ensimmäinen talvilintujen syyslaskenta pidetään aina marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Talvilintulaskennoissa selvitetään talvili

Uivelo, lappilaisittain ungelo ei Lempäälää jätä, niin paljon näitä Lapin lintuja nähdään Lempäälän Mäyhäjärvellä ja Ahtialanjärvellä syksyisin. Mäyhäjärvi on valikoitunut ungeloiden, tämän kauneimmaksi mainitun vesilinnun suosikkijärveksi, sillä Tatu Itkonen

EuroBirdWatchin tärkein tavoite on herättää kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan.

Pienen punaselkäisen tuulihaukan menestystarina jatkuu vuosi vuoden jälkeen. Peltoaukeiden yllä paikallaan lekutteleva, ”tuulta tallaava”, ja myyriä tähystävä tuulihaukka on palannut maaseudun tyyppilinnuksi. Korkeasta heinäpellostakin tuulihaukka löytää myyrä

Vesilahden loppukesän lintukierros 30. elokuuta tarjoili jälleen mukavaa nähtävää. Joutsenpoikueet löytyivät Jussilanjärveltä, Laukosta, Kostialasta, Kuralanlahdelta ja Vähäjärveltä. Nuori ruskosuohaukka odotteli Sakoistenlahdella emoilta vesimyyriä. Pesintä o

Jalohaikaran ja harmaahaikaran voimakkaan levittäytymisen syinä pidetään ilmaston lämpenemisen aiheuttamia suotuisampia oloja.

Jos haluaa nähdä paljon eri lintulajeja hyvistä havaintopaikoista, kannattaa ottaa retkikohteeksi Lempäälän Ahtialanjärvi Virta-torneineen ja Vesilahden Vähäjärven ympäristöpalkinnon saanut lintutorni.  Eväät mukaan, riittävästi aikaa ja nautitaan! Saimme tämä