Hannu Järvinen

Vanha kansa seurasi tarkkaan luonnonmerkkejä. Kurkiaurojen ilmestyessä taivaalle tiedettiin perässä seuraavan kurjat ilmat. Säätiedotuksissa varoitettiin 16. syyskuuta rantautuvasta hurjasta Aila-myrskystä, joka toteutuikin metsätuhoineen ja sähkökatkoineen. N

Kalatiiralla taas ennätysvuosi

Peltoaukeiden yllä paikallaan lekutteleva tuulihaukka, ” tuulta tallaava” ja myyriä tähystävä tuulihaukka on palannut maaseudun tyyppilinnuksi ja on Lempäälän ja Vesilahden viljelyalueillakin kaunis ja yleinen näky. Tuulihaukan menestykseen on ratkaisevasti va

Lokkisaari ry:n mukaan kyseessä on erittäin harvinainen onnistunut sekapesintä,  sillä Hanbook of Avian Hybrids- teos ei tunne ainuttakaan tapausta maailmassa. Kirjan julkistamisen jälkeen on todettu yksi sekapesintä Yhdysvalloissa, jossa parin koiras oli lapi

Merikotkien pesätarkastajilla Keijo Ruuskasella, Pekka Marjomaalla ja Tommi Vuorisella oli iloista kerrottavaa, sillä Lempäälän merikotkapari pesi jälleen vanhassa pesässään ja kasvatti kaksi komeaa poikasta. Vesilahdessakin merikotka pesi viimevuotisella pesä

Vuodenlintua etsimään: Peltosirkkuetsinnät kannattaa suunnata laajoille viljelysmaille, kuten Laukon-Hinsalan aukeille, Tarimaan-Mustisen sekä Ylämäen-Mantereen viljelyalueille, joissa todennäköisimmin peltosirkun voi tavata.

Ensimmäiset räystäspääskyt saapuivat Lempäälään Ahtialanjärvelle 24.- ja 25. huhtikuuta.

Sääksikoiras aloitti heti pesän korjauksen talven jäljiltä, sillä pesälinna on oltava valmis naaraan paluuseen mennessä.

Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu punasotka palasi Ahtialanjärvelle 11. maaliskuuta tehden samalla lajin Pirkanmaan saapumisennätyksen. Ahtialanjärven Lokkisaaresta on muodostunut tämän jo pian häviämässä olevan sukeltajasorsan turvapaikka. Viime kesänä Lok

Lempäälän–Vesilahden Säijänselän merikotkat ovat tarjoilleet melkoisia yllätyksiä kuluneena talvena. Kun Ritva ja Risto Mikkola havaitsivat helmikuun puolivälissä Säijänselän jäillä peräti 61 merikotkaa norkoilemassa kalastajien jättökaloja, Pirkanmaan Lintuti

Merikotkia alkaa kerääntyä Pyhäjärven selille sitä mukaa, kun kalastajat uskaltautuvat jäille. 15. helmikuuta seurasin Laukon Päirenniemestä kahta kalastajaa Säijänselällä vähän pelonsekaisin tuntein. Onko jäät  enää  riittävän vahvoja  vesisateiden ja lämpöas

Viime viikonvaihteessa pidetyn 15. pihabongauksen tulokset yhdistettynä maamme viidensadan talvilintulaskentareitin tuloksiin kertovat vakuuttavasti maamme talvilinnuston tilasta. Pihabongauksen tavoite on saada yleisö kiinnostumaan lähiluonnosta tarkkailemall

Vesilahden Kaakilantietä ajaneet ovat ihmetelleet, onko täällä jokin huutokauppa käynnissä, kun maantienvarret ovat päivästä toiseen täynnä autoja. Niin myös viime lauantaina 11. tammikuuta, kun kävin itsekin seuraamassa Kaakilanniemen omakotitalon piharuokinn

Pähkinänakkeli on viihtynyt Lempäälän Hauralassa jo yli kaksi kuukautta.

Lempäälän ja Vesilahden talvilinnuista saadaan perusteellista tietoa, kun laskennat suoritetaan talvikaudella kolmasti. Ensimmäinen talvilintujen syyslaskenta pidetään aina marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Talvilintulaskennoissa selvitetään talvili

Uivelo, lappilaisittain ungelo ei Lempäälää jätä, niin paljon näitä Lapin lintuja nähdään Lempäälän Mäyhäjärvellä ja Ahtialanjärvellä syksyisin. Mäyhäjärvi on valikoitunut ungeloiden, tämän kauneimmaksi mainitun vesilinnun suosikkijärveksi, sillä Tatu Itkonen

EuroBirdWatchin tärkein tavoite on herättää kiinnostusta muuttolintuja ja niiden suojelua kohtaan.

Pienen punaselkäisen tuulihaukan menestystarina jatkuu vuosi vuoden jälkeen. Peltoaukeiden yllä paikallaan lekutteleva, ”tuulta tallaava”, ja myyriä tähystävä tuulihaukka on palannut maaseudun tyyppilinnuksi. Korkeasta heinäpellostakin tuulihaukka löytää myyrä

Vesilahden loppukesän lintukierros 30. elokuuta tarjoili jälleen mukavaa nähtävää. Joutsenpoikueet löytyivät Jussilanjärveltä, Laukosta, Kostialasta, Kuralanlahdelta ja Vähäjärveltä. Nuori ruskosuohaukka odotteli Sakoistenlahdella emoilta vesimyyriä. Pesintä o

Jalohaikaran ja harmaahaikaran voimakkaan levittäytymisen syinä pidetään ilmaston lämpenemisen aiheuttamia suotuisampia oloja.

Jos haluaa nähdä paljon eri lintulajeja hyvistä havaintopaikoista, kannattaa ottaa retkikohteeksi Lempäälän Ahtialanjärvi Virta-torneineen ja Vesilahden Vähäjärven ympäristöpalkinnon saanut lintutorni.  Eväät mukaan, riittävästi aikaa ja nautitaan! Saimme tämä

Lempäälän kaikki viisi pesivää sääksiparia pesivät nyt tekopesissä ja Vesilahden Saastonkulmallekin sääksi palasi tekopesän ansiosta 50 vuoden jälkeen.

Lämmin alkukesä on suosinut ilahduttavasti hyönteissyöjien pesintöjä, sillä kahden edellisen alkukesän kylmissä säissä moni kirjosieppo- ja tiaispoikue menehtyi hyönteisravinnon puutteeseen. Nyt tarkastamissani kirjosiepon pönttöpesissä siepoilla on suuret poi

Pirkanmaan merikotkilla on jälleen hyvä pesimävuosi, sillä toukokuun pesätarkastuksissa on varmistunut kuusi merikotkan pesintää ja useita muita asutuiksi tulkittuja reviireitä. Lempäälän ja Vesilahden alueilla merikotka on jo vakiintunut näiden kahden kunnan

Vesilahden Mantereenjärvellä on saatu seurata komeita arktisten hanhien parvia. Tundran hanhet ovat olleet kevään todellisia yllättäjiä. Hannu Koskinen on kiertänyt ahkerasti Lempäälän ja Vesilahden lintupaikkoja ja laskemista lintumäärissä on riittänyt. Vesil

Lempäälän Ahtialanjärvellä viihtyvä harvinainen harmaasorsa vaatii vankkaa määritystaitoa niin lintuharrastajilta kuin myös metsästäjiltä, sillä harmaasorsa on rauhoitettu ja muistuttaa erehdyttävästi sinisorsaa, joka on riistalaji. Harmaasorsa on vaatelias re

Riemukas kirkuvaääninen naurulokki (Larus ridibundus) palasi Ahtialanjärven Lokkisaaren pesimäpaikoille. Hiljaista hetkeä ei enää ole. Linnun ääni saattaa ärsyttää, mutta pesinnät ovat yleensä ohi jo kesäkuussa, ja vanhat linnut lähtevät syysmuutolle Länsi-Eur