Sanna Suonpää

Tammikuun puolivälissä kirjailija Sari Peltoniemi, 57, lojui kotona ja touhuili jotain pientä. Hän päätti tarkistaa ohimennen sähköpostinsa  –  ja alkoi huutaa suoraa huutoa. Yllätys oli niin suuri. –  Sain viestin, jossa kerrottiin, että olen voittanut Arvid

Vanha hella. Se lojuu kumollaan, yksi hapettunut metallijalka irti maasta. Sen peltikyljet ovat repeilleet ja ruosteesta ruskeat. Takaseinässä ammottavaa reikää reunustaa vihreä sammal. Hellavanhuksen sisällä on vääntynyt tulipesä ja pikkuruinen paistinuuni. K

Vesilahden yhtenäiskoulun rehtori Nina Kaarlenkaski on valittu perusopetuksen rehtorin virkaan Atalan koululle Tampereelle. Hän aloittaa uuden työnsä helmikuun alussa. Yhteiskuntatieteiden ja kasvatustieteen maisteri Nina Kaarlenkaski on työskennellyt Vesilahd

Ottaisiko lakritsia kolatäytteellä, suklaakuorrutteella vai kirpeällä mansikkatäytteellä? Tai ehkä sittenkin noitaputkea? Vesilahden yhtenäiskoulun oppilaat, opettajat ja ohjaajat olivat vaikeiden valintojen edessä 21. joulukuuta, kun koulun vanhempaintoimikun

Muutto Lempäälä-taloon etenee aikataulun mukaan. Pääkirjaston uudet kalusteet luovutettiin tilaajalle eli Lempäälän kunnalle maanantaina 9. marraskuuta. Kirjahyllyt ovat valkoisia ja niiden päädyt ovat koivuviilua. Hyllyt on valmistanut virolaisyritys Kitman T

Lempäälän pääkirjasto suljetaan muuton takia marras- ja joulukuun ajaksi. Vain lehtilukutila on asiakkaiden käytettävissä 4. joulukuuta saakka. Tavoitteena on, että pääkirjasto avaa ovensa uusissa tiloissa Lempäälä-talossa 2. tammikuuta. Nykyisissä tiloissa, p

Nostan kukkakuvioisesta posliinisokerikosta sinisen pikku paperilipukkeen. Siinä lukee: ”Vanhukset säilyisivät paljon ketterämpinä jos nuoremmat ymmärtäisivät useammin kysyä heiltä neuvoa. (Oiva Paloheimo)” Ajatukset lentävät lähes 95-vuotiaan äidinäitini luo,

Vanhoja rintaliivejä, hedelmäpusseja, muovipulloja, pitsiliinoja, kiviä, dioja… Tuntu-killan tilkkutyönäyttely Vesilahden kirjastossa lyö ällikällä. Tilkkutöitä voi näköjään tehdä melkein mistä vain. – Tämä on rajoja rikkovaa, kokeilevaa käsityöilmaisua. Jos o

Vesilahdessa on Ämmänhaudanmäki-niminen paikka. Onko sinne siis haudattu joku ämmä? Vesilahtelaiseen kansanuskoon perehtynyt Matti Hovi tuntee yhden version tarinasta nimen takana. –  Satoja vuosia sitten jossain Vesilahden sivukylillä eli nainen, jota kutsutt

Vesilahden kirkkomaalla tuulee. Hautausmaan uloimmassa nurkassa, sankaripatsaan vieressä on harmaa, koruton kivipaasi. Kiven juurella on tyhjä muovimaljakko ja vanhasta vaahterasta varisseita lehtiä. Hautakiven tekstit ovat sammaloituneet. Tässä lepäävät Vesil

‒ Minulle se on aina ollut nuori koivu. Pieni puu näiden vanhojen tammien ja lehmusten keskellä, toteaa Laukon kartanon rouva Liisa Lagerstam. Seisomme kartanon puistossa päärakennuksen länsipuolella ja katselemme hoikkaa, suoraa koivua. Sillä on mielenkiintoi

Satoja vuosia sitten, Vesilahden ja Tyrvään rajamailla, mies laski päänsä tuomen kannon päälle. Tai ehkä hänet laitettiin siihen väkivalloin. Kukaan ei muista enää. Velhoksi syytetty mies oli saanut kuolemantuomion. Hänen kaulansa katkaistiin kirveellä, ja ver

‒ Äiti, tuu jo. Aina se äiti jää kuvaamaan, tuskastuu 12-vuotias Oula Kujala. Ollaan sitten geokätköilemässä, metsäretkellä tai missä vain, Oulan äiti Mirva Kujala näkee jotain kiinnostavaa ja alkaa valokuvata puhelimella. Usein hän huomaa luonnossa sydämen mu

Alkoholia, tupakkaa ja nuuskaa. Ilkivaltaa, haistattelua ohikulkijoille ja rikottuja huonekaluja koulun käytävillä. Häröilyä, kiusaamista ja nuoren pahoinpitely bussipysäkillä. Vesilahti ei ole mikään lintukoto, jossa kaikki nuoret voivat hyvin ja käyttäytyvät

Aijai. Parisataa vuotta sitten narvalaiset menivät luovuttamaan markkinaoikeutensa tamperelaisille, ja vuosittaiset jättimarkkinat siirtyivät Narvasta Tampereelle, nykyiselle Laukontorin alueelle. Ei ehkä olisi kannattanut. Jos Vesilahden Narva olisi pitänyt k

Vesilahdesta kotoisin olevat Ritva Mikkola ja Kirsti Vadén ovat olleet tuttuja lapsesta saakka. Kumpikin pitää valokuvaamisesta, luonnossa liikkumisesta ja linnuista. Ystävyksillä on nyt yhteinen lintuvalokuvanäyttely Vesilahden kirjastossa. Useimmat näyttelyn

Vesilahden kirjaston ulkoseinässä on neliönmuotoinen, haalea läikkä. Vihreävalkoinen i-kyltti on poissa. ‒ Eilen se irrotettiin. Kirjastolla ei nyt sitten enää ole matkailuneuvontaa, toteaa Satu Karvinen ja heiluttelee kylttiä kädessään. Vesilahden kunnanvaltu

Mahtavan kokoinen petäjä ojentelee käkkyräisiä oksiaan talviauringon paisteessa. Sen juurella seisova mies näyttää pikkuruiselta tikku-ukolta jättipuun rinnalla. ‒ Tämä on Ärölän mänty. Sillä saattaa olla ikää 200 vuotta, ehkä enemmänkin, esittelee kotiseutune

Vesilahden kuntaan saatiin kuluneen vuoden aikana ennätyksellisen monta uutta viranhaltijaa ja työntekijää. Tässä esiteltyjen uusien kasvojen keski-ikä on alle 36 vuotta. Aivovuotoa Vesilahteen on tullut erityisesti Pälkäneeltä: ainakin kolme tulokasta on ollu

Yli tuhat vuotta vanha, pronssinen kupurasolki, jonka pinnalla on kiemuraisia koristeita ja vihreää patinaa. Pyöreä solki tuntuu kädessä painavalta ja sileältä, melkein lämpimältä. Kauan sitten joku on kiinnittänyt sen vaatteeseensa neulalla ja ehkä käyttänyt

Yksi seinä vinossa sinne, toinen tänne. Tämä talo ei sovi vatupassin kanssa kuljeskevalle täydellisyyden tavoittelijalle, joka halajaa virheettömyyttä ja viivasuoria linjoja. – Kun asuu vanhassa rakennuksessa, täytyy oppia sietämään asioita. Monet paikat ovat

Kunnioitusta herättävä. Jättikokoinen. Ikivanha. Kolmihaarainen kuusi seisoo jykevästi paikallaan Maarianmäen ja Keihosten välillä Vesilahdessa. Aiemmin Kirkonkylän ja Narvan välinen tie viisti aivan kuusen vierestä, mutta nykyään liikenteen kumu kuuluu kauemp

Peiliovia, pinkopahvilla päällystettyjä hirsiseiniä, maalattuja ja ootrattuja lankkulattioita sekä kuusiruutuisia ikkunoita, joissa aaltoilevat vedetyt ikkunalasit. Ja jokaisessa huoneessa erilainen kaakeliuuni. Jos pitää vanhoista taloista, ei voi olla rakast

Kati Salminen jatkaa eläkkeelle jääneen Eeva Nytorpin työtä.

Vesilahtelaisilla on jotain ihan ikiomaa, jota ei ole muilla. Se on lanttu! Juhlatalo Rautialassa –  Alhonselän Lanttulahden rantamaisemissa –  järjestetään Vesilahden kautta aikain ensimmäiset Lanttujaiset 12. lokakuuta. Tapahtumasta aiotaan tehdä perinne. Na

Vesilahtelainen koruharrastaja Kirsi Leppämäki oli taannoin ostoksilla Tampereen kauppahallissa, vanhasta hopealusikasta tehty koru kapeassa ranteessaan. – Eräs puolituttu osti sen suoraan kädestäni. No, ei se mitään, tein itselleni toisen. Mutta sille kävi sa

”Mä löysin vanhaa rautaa, sun keihäänkärkes kukaties”, lauloi aikoinaan J. Karjalainen, joka oli löytänyt metallikärjen perunamaastaan Perniössä. Myös kirjailija Anneli Kanto on löytänyt jotain kauan sitten kadotettua. Joskus 1960-luvulla hän nimittäin törmäsi

– Oletko lukenut tämän Mike Pohjolan romaanin? Se on hulvaton fiktiivinen kertomus Turun palosta vuonna 1827, suosittelee Outi Ojanen. Pitkätukkainen vesilahtelaisnainen seikkailee hyllyjen välissä ja pohtii, minkä kirjan hän ottaisi rekvisiitaksi valokuvaan.

Oli ilta, 29. marraskuuta. Entinen Yleisradion toimittaja ja tuottaja, jo kymmenen vuotta eläkepäiviä viettänyt Elina Paloheimo oli kotonaan Helsingissä. Hän ei yllättynyt, kun puhelin soi. Paloheimo oli jo saanut tuttavalta viestin, että hänen lapsuudenkotins

Vesilahdessa asuva Anu Hannula on nuoresta asti harrastanut valokuvausta ja ompelua. Ammattikorkeakoulussa hän perehtyi yrittäjyyteen ja projektinhallintaan. –  Opiskeluaikana ajattelin, että yrittäjää minusta ei varmasti tule. Mutta tässä sitä nyt ollaan, une

Pöydällä lepää nahkakantinen, yli satavuotias kirjajärkäle. Näkee, että sitä on luettu paljon. Avaan varovasti kuluneen kannen ja löydän haperoiselta nimiösivulta kirjan nimen: Hämeen kansan vanhat loitsut. – Se on isäni jäämistöstä. Siinä on myös Vesilahdesta

Lempääläläinen kasvuyritys Sähkölandia Oy aikoo muuttaa Vesilahden Kirkonkylään, lähelle Lempäälän rajaa. Sähkölandia on erikoistunut sähköasemaurakointiin. – Olemme ostaneet Virolaisen alueelta 7 780 neliömetrin tontin, jolle aiomme rakentaa toimitilat omaan

Voihan pönttö! Vesilahden Palhossa pesii paljon kottaraisia, kirjosieppoja ja eri tiaislajeja, muun muassa sinitiaisia. Tänä keväänä paikallisilla visertäjillä riittää suojaisia pesäpaikkoja, sillä Palhon Maamiesseura järjesti maaliskuun lopulla linnunpönttöta

– Voi, tuntuu kuin olisin asunut täällä aivan äsken. Vuodet kuluvat niin nopeasti, huokaa Helena Mäkilä. Kaarramme valkoisen, ison tiilitalon pihaan ja nousemme autosta. Polvileikkauksesta toipuva Mäkilä astelee varovasti jäisellä pihalla. – Tuosta ovesta asia

Kun karjalaistyttö Elli muutti sodan jälkeen Heinälahden rannalle Vesilahteen, hän sai nopeasti uusia kavereita. – Huomasimme, että siellä kapean lahden toisella puolella asui kivoja tyttöjä, Elli muistelee. Lahden toisella puolella, Pörölän kylässä asui Elliä

Tapani Pietilällä on päällään musta t-paita, jossa lukee ”Vesilahdessa lanttu leikkaa”. Hän taluttaa kohta 92-vuotiaan äitinsä Selma Pietilän keittiön pöydän ääreen. – Ota nyt, täytyy välillä syödä jotain, Tapani touhuaa. Äiti toppuuttelee ensin, mutta siemail