Juha Kuisma

HEI, LÖYSIT KIINNOSTAVAA SISÄLTÖÄ!

Kirjaudu sisään tai luo tunnukset ilmaiseksi.

Näkki vie ja nakki napsahtaa

Lempääläläisen kirjailija Juha Kuisman (s. 1955) uutuusteos Tupenrapinat – idiomeja ajan uumenista on kovin visuaalinen kirja ottaen huomioon, ettei siinä ole ainoatakaan kuvaa. Kirjoittajan elävä ja runsaasti viihdyttäviä anekdootteja sisältävä kerronta muodostaa lukijalle visuaalista mielikuvaa – kuin kuulokuvan radionkuuntelijalle. Lukija huomaa etsivänsä milloin pataluhaa tuvan vanhasta ruuanlaittovälineistöstä, milloin jännittävänsä alkavaa kylätappelua tupenrapinoiden merkeissä. Kirja sanonnoista…

Mitä lempoa – Lempäälän nimen selitys

Lempäälään muuttaneet panevat kohta merkille, että paikalliset asukkaat kutsuvat itseään lyhyellä muodolla, ilman lällättelyä, lempääläisiksi. Tätä ihmetellessään he saattavat arvella, että jotta nimitys olisi oikein, pitäisi paikkakunnan nimi olla Lempää. Näin arvellessaan he ovat tietämättään oikeassa. Asia vaatii Lempäälän nimen syvempää selitystä. Lempäälän pitäjä ja sen keskuskylä Lempoinen kuuluvat niminä yhteen. Käsitykseni mukaan nimien lähtösana…

Neljännesvuosisata kunnallista ystävyyttä

  Lempäälästä matkasi 19.–24. elokuuta lähelle Balaton-järveä unkarilaiseen ystävyyskunta Tapolcaan peräti 40 hengen joukko juhlistamaan Lempäälän ja Tapolcan ystävyyskuntasuhteen 25-vuotisjuhlaa. Lempäälän kunnan virallisia edustajia oli juhlallisuuksissa viisi, mukana uusi kunnanjohtaja Heidi Rämö. Lempäälän Suomi-Unkari seuran ryhmässä oli 17 henkeä. Lisäksi mukaan lähti Lempäälän seurakunnan 18 esiintyjän kuoro, Pyhän Birgitan laulajat, joka piti puolen tunnin  konsertin…

Tervan ansiosta olemme tasavalta ja demokratia

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsää voitiin muinoin käyttää neljällä tavalla. Metsästä voitiin saada turkiksia, joita  -erityisesti harvinaisia valkoisia värimuotoja – myytiin Keski-Eurooppaan vaatteiksi ja vallan symboleiksi. Metsää voitiin kasketa ja viljellä satoisaksi juureisrukiiksi. Tätä riihikuivaa ruista myytiin jo 1400- luvun tullitilastojen mukaan Ruotsiin ja Tanskaan. Kolmas havumetsän tuote oli terva. Tervan tuotanto vientiä varten ajoittuu vuosien 1500–1900…

Ensi kerralla sitten?

Eduskuntavaalit eivät menneet aivan toivotulla tavalla, Juha Kuisma myöntää. Hän odotti tulokselta enemmän. – Vaalitulos otti aluksi uskomattomasti päähän. Lähdin sillä ajatuksella ehdokkaaksi, että työ tehdään läpimenon arvoisesti. Uskon, että olisin ollut Keskustan eduskuntaryhmässä porukkaa vahvistava voima. Kaikkiin lopputulemiin oli silti varauduttu. – Vaalipäivän iltana tuntui pahalta. Mutta kun asiaa oli pari päivää miettinyt, sitä…

Suvultaan suuria

Lempääläiset ja vesilahtelaiset ajattelevat toisistaan pääasiassa mukavia ajatuksia. Mutta ovatko lempääläiset mukavia siksi, että he ovat entisiä vesilahtelaisia? Entä johtuuko vesilahtelaisten kelvollisuus heidän lempääläisistä juuristaan? Kumpi pitäjä olikaan se emäpitäjä ja kumpi tulee aikanaan saamaan suuremman painoarvon vielä kirjoittamattomilla historiankirjojen lehdillä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsittiin vastauksia, kun herrasmiesväittelijät Juha Kuisma Lempäälästä ja Yrjö…

Ei tullut ”omaa” kansanedustajaa

Lempäälän ja Vesilahden seutu ei saanut kevään eduskuntavaaleissa omaa kansanedustajaa, vaikka kahden kunnan alueelta oli ehdolla yhteensä kymmenen kansanedustajaehdokasta. Lähimmäksi pääsivät Lempäälästä Juha Kuisma (kesk.) ja Veijo Niemi (peruss.), jotka sijoittuivat vertauslukujen perusteella ryhmissään kolmannelle varasijalle. Lempäälässä äänestettiin kolmanneksi aktiivisemmin Pirkanmaalla. Äänestysaktiivisuus oli 73,6 %. Edellä olivat vain Pirkkala 75,4 % ja Punkalaidun 73,8 %….

Luotijuna on huono idea

Pauli Kiuru (kok.) kirjoitti (L-VS 9.4.), miten valtio rahoittaa pääkaupunkiseudun hankkeita ja laiminlyö Pirkanmaata ja muita maakuntia. Hänen esimerkkinsä ovat nimenomaan päättyvältä eduskuntakaudelta. Ne ovat Kataisen ja Stubbin istuvan hallituksen päätöksiä. Asetelman epäloogisuus ei voi olla herättämättä lukijassa kysymyksiä. Kirjoituksen perusteella maallikko päättelisi, että Kiuru on väärässä puolueessa. Mutta kirjoituksen jatko paljastaa asioiden oikean laidan….

Sote, kuntaliitokset ja alkoholi puhuttivat panelisteja

Lempäälän-Vesilahden Sanomat, Pirkan opisto ja Lempäälän lukio järjestivät Lempäälän oman vaalipaneelin aprillipäivänä 1. huhtikuuta. Paneeli alkoi kunnanjohtaja Olli Viitasaaren puheenvuorolla Lempäälän nykyisistä ja tulevista haasteista. Kasvusta ja monesta muusta seikasta johtuva huono taloustilanne Lempäälässä huolettaa Viitasaarta. Hän aikoo vaikuttaa vielä ennen eläköitymistään siihen, että kunnassa käynnistetään saneerausohjelma. – Vuosikate ei riitä poistoihin ja siitä seuraa…

Aaltio, Vuorensola, Veltto, Salovaara…

Etteikö yksittäisellä kansanedustajalla ole valtaa. Lempäälän kirkkoherra Erik Edner oli pappissäädyn edustaja, joka Ruotsinvallan ajan valtiopäivillä lausui syntysanat Tampereen kaupungin perustamiseksi. Jos joku kansanedustajaehdokkaistamme nyt lupaa, ettei tuo samainen käenpoika-Tampere Lempääläämme taikka Vesilahteamme kuntaliitoksella niele, pitäköön valituksi tullessaan lupauksensa. Vesilahtelaissyntyinen rovasti Frans Kärki, säveltäjä ja musiikin tuottaja Toivo Kärjen isä, oli maalaisliiton kansanedustaja 1920-luvulla, mutta…

Miten pidät kotikuntasi puolia, ehdokas?

Kysymykset: 1. Mikä on suurin epäkohta, joka suomalaisessa yhteiskunnassa pitäisi muuttaa? 2. Mitä olet itse tehnyt Suomen hyväksi? Yksi esimerkki. 3. ​Miten pidät kotikuntasi puolia, jos sinut valitaan eduskuntaan? Aleksi Kopponen, Lempäälä, kokoomus 1. Verotamme ja säätelemme itsemme hengiltä. Tuloverotusta tulee keventää kaikissa tuloluokissa – erityisesti matalapalkkaisten osalta. Ihmisten omaan päätöksentekokykyyn pitää ruveta luottamaan purkamalla…

Biotaloudesta työtä Pirkanmaalle

Mitä mahdollisuuksia biotaloudella on Pirkanmaan tulevaisuudelle? Voisiko Pirkanmaalla olla esimerkiksi muutama biojalostamo paperitehdasmittakaavassa tai lannoitetehtaita ja biokaasubusseja?Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus järjestivät Tampereella yhteisen biotalousseminaarin, joka starttasi alkuun biotalouden kehittämissuunnitelman laadinnan. Tavoitteena on luoda alan tilannekuva ja vauhdittaa kehittämistoimintaa. Maakuntastrategiassa ala on jo huomioitu. – Haluamme osallistujia mukaan tähän prosessiin, tuomaan uusia oivalluksia. Pirkanmaalle on…

Kyliin kannattaa rakentaa

Maaseudulle ja kyliin rakentaminen on vastatuulessa. Virallisesti asiaa ei ole linjattu, mutta ympäristöhallinnon kaavoittajille antamassa ohjauksessa on tämä sisältö. Äärimmillään kaikki se maalle rakentaminen, joka ei liity maatalouteen, metsätalouteen tai maaseutumatkailuun tulkitaan yhdyskuntarakenteen hajautumiseksi. Jos näin jatkuu, loppuvat kohta viimeisetkin kyläkoulut ja maaseutu autioituu hyödyttömäksi. Yhdyskuntarakenteen hajautumisperustelu on sikäli erikoinen, että kylissä asuu entuudestaan väkeä….

Itsenäisyys on yhteiskunnan rakentamista

Lempäälässä itsenäisyyspäivän juhlassa juhlapuheen pitänyt Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma muisteli kahtai jo liki pitäen unohtunutta lempääläistä, isää ja tytärtä Vihtor Emil Rantavaaraa ja Irma Rantavaaraa. – Heidän molempien elämäntyö liittyy konkreettisesti itsenäisen Suomen rakentamiseen. Isä oli Lempäälän johtava virkamies kuohuvina aikoina tammikuusta 1918 kesään 1945. Tytär oli opettaja ja professori, joka rakensi noin viidenkymmenen…